On sitten maanantai 26.5, sää on viilentynyt paljon eilisestä ja nyt illalla vähän sataa tihnutti, mutta vieläkään ei satanut kunnolla.

Päivällä jääkaappi oli aivan tyhjä, keitin nokkosia tehdäkseni keittoa, mutta haluan tehdä siitä maitopohjaisen, joten ei onnistunu, ei ollut maitoa, keitin makaroneja ja sekoitin sekaan tonnikalaa, sitä sitten syötiin ja juotiin vettä. Mentiin mun miehen kanssa käymään palvelutalon lämpökeskuksella ja samalla reissulla kauppaan asti, mukaan tarttui satasella evästä, kovin oli ABC:n piha täynnä virkavaltaa, sekä poliisi että armeija oli paikalla, poliisi punnitsi rekkoja ja puolustusvoimat joi kokista matkalla varuskunnasta toiseen, kaupassa oli maitoa puoleen hintaan. Kun tultiin luulin, että Kuopus istuu koneellaan pimennetyssä huoneessa kuten aina, mutta joskus tunnin päästä se tuli ulkoa reppu selässä, lippis päässä ja ojensi mulle pitkän paketin joka oli tehty sanomalehdestä. Kysyin mitä siellä on: Hauki. Päivälliseksi syötiin lähiruokaa, voissa paistettua haukea ja nokkoskeittoa. Onkohan Kuopuksella tonnikalakiintiö täynnä? Siitä on muuten aikaa vuosia, kun meillä on viimeksi syöty haukea!

Seuraavaksi katsoin mitä vanhaa tavaraa mun mies oli tuonut vanhempiensa asunnon tyhjennysreissulta, laatikko ja pussit olivat verannalla, siellä oli Kuusamo-uistin avaamattomassa pakkauksessa, vein sen Kuopukselle, voidaanhan me syödä toistekin lähikalaa. Laatikossa oli tutun näköisiä astioita, tietty, niistähän anoppini tarjosi tarjottavansa kun oltiin hänellä kylässä, tammikuussa 1981 tapasin hänet ensimmäisen kerran. Eilen illalla ja tänään kauppareissulla kuuntelin jo sen seitsemänteen kertaan miehini jutut sisarussarjan perinnönjaosta, eivät he saa siitä mitään valmista keskenään, kyllä siihen pitää ottaa pesänjakaja, (vaikka eihän asia minulle kuulu) eikä siitä tule jakamattomana perikuntanakaan mitään, kun silloin pitää olla kaikkien yhtä mieltä. Sitä vaan tällainen maalaistollo ihmettelee miten älyttömän tyhmiä kaiken maailman lisenssiaatit ja tohtorit on käytännön asioissa ja jossakin perinnönjaossa, vai onko niillä satojatuhansia vuodessa tienaavilla sellainen rahapula, että muutama kymppitonni kääntäisi elämän suunnan, luulen että ne on vaan niin tunneherkkiä, että niiden pitää saada omistaa kotimökkiä, mutta miksi niiden pitää mollata ja haukkua toinen toisiaan ja varsinkin ne duunarit ja maalastollot ja sitten luulevat sillä rakentavansa jonkun ihanteellisen perikunnan joka yhdessä talkoilla hommaa vuosittain juhlat itselleen isänsä syntymäpäivänä, kaunis haave koko suku yhdessä yhtenäisenä, mutta ei sellaista tule haukkumalla. Onko ne vaan niin loputtoman kateellisia toisilleen.

Nyt mulla on tulossa hapolla tehtyä puolukkamehua, tein yhden satsin jo tässä keväällä, mutta sitten loppui happo, eikä sitä ollut kirkonkylän S-marketissa, varmaan väärä vuodenaika tehdä mehua, sitä kuuluu tehdä uudesta sadotsa keskikesällä, mutta minäpä tyhjennän pakastinta ja kellaria muuttoa varten. Lauantaina, kun menin Kekkulille vahdiksi, poikkesin K-kauppaan ja nuuskein kaikki hyllyt löytämättä viinihappoa, päätin mennä hakemaan apteekkista, mutta se oli mennyt kiinni jo klo 14, sitten päätin mennä soppailemaan Tokmanniin ja sielläpä oli viinihappoa, joten nyt on mehua tulossa. Kaikki herukat ja mansikat onkin jo juotu mehuna, mansikkasosetta taitaa olla rasia tai kaksi ja omenasosetta kans muutama rasia

Ja huomenna pitää virittää hermot kuntoon, koska kuskaan Äitin gynegologille, Äitin kanssa on aina vaikea hoitaa asioita, eikä tää tilanne tee sitä yhtään helpommaksi, jospa se menisi hyvin ja hän saisi apua.

 

27.5

 

Nyt istun täällä lääkärin odotushuoneessa, tää on aika kumma paikka joku kiertävä lääkäri roudaa tavaroitaan paikasta toiseen.

Me kuitenkin osattiin tänne, outo kylä, ei mikään kaupunki, näkee mitä tulee tapahtumaan.

 

Mun mies jauhaa edelleen niitä samoja juttuja joilla sen sisarukset ovat loukanneet sitä, oli soittanut aamupäivällä siskolleen, hyvä niin, vaikka asia ei kuulu mulle, niin taidan kirjoittaa niille muutaman tosiasian paperille ylös, kun jahkaavat niitä samoja, eivätkä käytä edes oikeita termejä niille asioille joista yrittävät puhua, ilmeisesti ”annetaan sille perikunnan tililtä vähän rahaa, jotta se saadaan olemaan hiljaa” tarkoittaa osittaista perinnönjakoa, ja sitä he eivät tajua, että perinnönjako tehdään nykyarvon mukaan silloin kun perikunta omistaa kiinteää omaisuutta, eikä perunkirjassa olevien  arvojen mukaan, jotka tietysti on kiskottu mahdollisimman alas perintöveron minimoimiseksi, jos kiinteää omaisuutta ei arvosteta nykyarvon mukaan niin, jos toinen saa rahaa ja toinen kiinteää omaisuutta, eivät he tule kohdeltua samalla tavalla, rahan arvo on sen arvo, mutta kiinteä omaisuus onkin arvokkaampaa kuin laskelmaan tulee, kai pitää olla tasapuolinen. Ihan sama kunhan niiden hermot kestää.

 

Mun pitää mennä pankkiautomaatille, tässä ihme systeemissä ei käy pankkikortti, vain ja ainoastaan käteinen raha, kunhan tuo Äiti pääsee tuosta sinne lääkärin kopin puolelle. Tuo vastaanottoapulainen on mukava ja kohtelias, tarjosi kahvitkin, puhuu vähän oudolla aksentilla, veikkaisin, että on syntyjään venäläinen, se touhuaa sillai vauhdilla ko venäläisillä on tapana, ainakin naisilla.

 

Täällä sataa, jospa kotonakin sataisi, kasvit vähän piristyisivät.

 

Eilen illalla tempasin, kahdeksalta väsytti mutta pakotin itseni ulos, sain mun miehen virittämään ruohonleikkurin käyntiin talven jäljiltä, päivällä kun käytiin kaupassa ostettiin kanisteriin bensaa, se Viking heräsi hyvin talviuniltaan, työnsin sitä yli tunnin pitkin pöheikköä, nurmikkoa meillä ei varsinaisesti ole, siinä meni hortat ja menneen kesän herkut sekaisin, vuohenputket, nokkoset ja muumioituneet Valkeakuulaat. Pidän nurmikon leikkuuta hulluna hommana, ensin yritetään saada kasvamaan ja sitten leikataan hyvät rehut hukkaan. Vähän luulen, että me otetaan Rajalassa käyttöön piha ilman nurmikkoa, minä ainakaan en työnnä pörisevää bensankatkousta konetta siellä, piste. Sitten on toinen juttu ostanko glyfosaattia seuraavana päivänä siitä, kun ollaan irti luomuvalvonnasta, sitä ei tiedä edes itse Evira.

 

Olen vaihtanut kasvipolitiikkaani, ensin suunnittelin, että vien kaikki kasviaarteeni Rajalaan, mutta mitä vein viime kesänä, ne ovat kuolleet, joten käänsin takkini, jätänkin loput aarteeni Vanhemman miniän vastuulle ja Rajalassa saa olla mitä on tai on olematta. Huonekasveja vien vain sellaisia, jotka elävät viileässä talvessa, hullua lämmittää asuntoa sen tähden, että kasvit eivät kuole. Sellaisia lämmintä talvellakin vaativia on ainakin anopinkielet (varsin sopivia miniälle!) ja enkelinsiivet. Puhuin sunnuntaina tuosta huonekasvisuunnitelmastani Siskolle, mutta hän ei tajunnut ollenkaan miten asunto voi olla niin viileä, että huoneksavit eivät menesty, yritin selittää, että mulla ja mun meihellä on villapaidet ja villasukat, yöksi mennään peiton alle.

Poika soittaa, vastaan.....