Nyt tuntuu siltä, että lähiaikoina kaikki järjestyy niin, että löytyy jonkinmoinen uusi elämänrytmi. Edelleen muutto häiritsee arkea, vaikka jo ajat sitten on pääosa tavaroista on ollut täällä Rajalassa, mutta olo on risaista kahden paikan välillä liikkumista. Täällä on edelleen tavarat laatioissa, mutta jääkaappi ja pakastin on toiminnassa, telkkariantenni on irrallaan verannalla, telkkari muutti vasta tänään, se on pieni vanha putkitelkkari ja näkee nyt onko mun miehellä tarpeeksi intoa laittaa siihen kuva näkyviin, minulla ei ole sen kanssa mitään kiirettä.

Me siis ollaan suunnilleen muutettu. Viikonloppuna käytiin Pojalla, siellä oli kirjahylly eteisessä menossa ulos, koska perikunta voi laittaa sen talon myyntiin koska vaan, ja he elävät suurin osa tavaroista laatikoissa, huonekalut minimissä, Kastelli-talo on tilattuna, tontti on, mutta ei vielä rakennuslupaa, avaimet käteen on talo tulossa ja viimeistään juhannukseksi muutto. Sitten mentiin muutaman muuttolaatikon kanssa Kuopukselle, laatikoissa oli tietokoeen osia epämääräinen kokoelma, hänen kämppäänsä oli ilmestynyt Pojalta sohvapöytä ja iso matto, nyt alkuviikolla hänen piti saada lankanetti. Suureksi ilokseni Kuopus tykkää nyt opiskelustaan ja mun yllätyksekseni hänellä oli yhden vuoden opintopisteet tallessa, luulin, että hän oli onnistunut hävittämään ne, sen tiesin, että se toinen talvi meni opiskelematta, silloin ennen kotona lojumista, mutta nyt hän on innnoissaan, tosi hyvä!

Esikoisella on remontti hyvässä alussa ja aikaisempi asunto myynnissä. Ostajaehdokkaita on maailmanpoliittisesti mielenkiintoinen valikoima: suomalainen, venäläinen ja ukrainalainen. Olen nyt kahtena päivänä ollut Miniällä ja Kekkulilla kylässä, kun heillä molemmilla on joku nuhakuume, Kekkulilla oli eilen kuumetta, ei enää tänään, mutta tänään oli Miniän pää ihan täynnä limaa, nyt odotan miten se virus hyökää minuun.

Tyttö teki viime viikolla tarjouksen siitä omakotitalosta, jota on käynyt pariin otteeseen katsomassa. Teki sen tarjouksen yhdessä sen miehen kanssa, jonka asunnossa  vuoden lujunut. Oikeastaan en tiedä missä Tyttö on nyt kirjoilla, siellä vai täällä Rajalassa, aivan sama, eihän ihmisen tarvitse asumispaikassaan päivystää, on vaan posti lakannut tulemasta tänne.

Olen kuskannut äitiäni lääkäriin ja kusknnut hänelle kaupasta ruokaa ja olen tehnyt järjestelyhommia Esikoisen remonttityömaalla ja sienestänyt, nyt luulen pääseväni pian käsiksi kovalevyn sekaiseen sisältöön, ehkä jo huomenna, paitsi, että poimein tänään aronian marjoja, kun samalla Kekkuli juoksi puskan ympäri ja kävi aina välillä tiputtamassa omenan marjojen joukkoon, ehkä ihan hyvä yhdistelmä, mutta miten olis aronia-puolukka, siis huomenna pitää mennä poimimaan puolukoita, ei ole pitkä matka, niitä on suunnilleen 100 metrin päässä tuvan seinästä suulin takana, mutta siitä voi tulla koko päivän homma, sillä puolukoiden lisäksi saattaa mukaan tarttua sieniä ja niitä voi olla paljon.

Haaveilen siis huomenna viettäväni rauhallisen päivän täällä Rajalassa järjestellen tiedostoja, kuvia, tavaroita ja kasveja, no sitten näkee pitääkö sännätä johonkin muuhun suuntaan.