Kirjoitin eilen alkua, mutta se on kadonnut, täällä oli yöllä jotakin sähellystä sähkön kanssa, mutta en ymmärrä miksi se oli sulkenut kaikki mun ohjelmat, kun tässä läppärissä on ihan hyvä akku ja täysi lataus, heräsin siihen ko tuo toosa piipitti, kun sähköä taas tuli. Päivällä kun oli sähkökatko, läppärissä säilyi kaikki ennellaan. Se tietokoneista, joista tiedän liian vähän, sen huomaa nyt kun Kuopus on kaupungissa. Vahna läppäri tilttas, eikä ottanut mitään viestiä vastaan, soitin apua Kuopukselta. Ensimmäinen oli paina ctrl+alt+del, ei tapahtunut mitään. Sitten heitä päin seinää, mutta minä kiskoin akun irti ja kyllä pimeni. No, Kuopuksella menee nyt hyvin ja tämä on kova koeviikko koulussa, ensi viikolla on jotakin pientä, ehtii jo hyvin Pojan tontille täryyttämään sepeliä sokkelin sisään. Esikoisella on asunnon remontti melkein valmis, ammattimies oli eilen viimeisen päivän, tulee tekemään jotakin pientä kunhan tarvikkeet on tullut, Esikoinen ja Miniä maalaavat pikkasen ja sitten pitää siivota pölyt pois, muuta siivoamista siellä ei ole, autio huusholli, olivat laittaneet jo jouluvalot ikkunoihin.

Eilen aamupäivä oli pikkasen masentava, tuuli paskasi vettä ikkunoihin, aivan päivätön päivä. Ja mies sai haukkuja tekemisistään, ei minulta mutta muilta, kaikenlaisia soittoja, yksi huusi ja haukkui, kun ei ollut saanut kutsua kokoukseen, saihan siitä mun meihen haukkua, vaikka hän ei ollut niitä kutsuja lähettänyt ja kun mies asiaa selvitteli, niin sille tyypille ei lain mukaan kuulunutkaan kutsua. Sitten soitti toinen, että sepeliauto on sotkenut sen tien ihan rikki kuramoskaksi. Sen sepelitilauksen oli kyllä tehnyt mun mies ja se täysperävaunu oli ajanut pätkän tietä johon olisi pitänyt pyytää lupa, mutta mitään vahinkoa siellä ei ollut tullut, kun mies kävi katsomassa. Se on täällä maalla niin tarkkaa mitä tietä kulkee, ajapa vaikka muutama sata metriä tietä johon sulla ei ole lupaa, niin melkein on poliisit perässä (paitsi nykyään ne ehtii tuleen vasta huomenna).

Kun mies tuli kotiin, yritettiin etsiä hänen sisaruksilleen osoitteet joulukortteihin, oli pakko turvautua 020202:een, on sekin hassua, että sisarukset eivät tiedä missä toiset asuvat. Minä kirjoitan vain kaksi korttia: poikieni anopeille, mutta mulla on se ongelma, että en muista nykyisen miesystävän sukunimeä, toinen anoppi on helpompi sillä on ollut se sama mies 35 vuotta. Siskon kanssa suunniteltiin tälle viikolle vähän joulutekemistä ja juttelua, mutta kaikki on peruttu, sillä Sisko on ylitöissä joka ilta ja vielä päälle lauantainkin, joulukiireet.

Tiistaina sain tehtyä ison työn valmiiksi, nyt on sen suhteen helpottunut olo, saan unohtaa koko jutun yli kuukaudeksi. Mun joulufiilistely ei ole edennyt suunnitelmieni mukaan, piti käydä konserteissa, markkinoilla, shoppailulla, myyjäisissä ja kaikissa joulujutuissa. Ei mitään, paitsi eilen illalla oli seurakunnassa joulupuuroa ja sitä käytiin syömässä, oli ihnan kiva lämminhenkinen hetki ja lopuksi suunniteltiin kevätpuolen ohjelmaamme, lopputulos oli yhteiskristillinen, kahden eri seurakunnan yhteistyö, näkee mitä johtoporras sanoo. Nyt mies on auttamassa Esikoista, mutta iltapäivällä voitaisiin mennä kaupungissa käymään, jos innostusta riittäisi. Ja illalla mut on kutsuttu joulupäivällisille, miestä ei, näkee miten menettelemme, toisaalta tekisi mieli mennä.

Jouluruokia olen tehnyt sen verran, että pakkasessa on kaksi porkkanalaatikkoa ja graavilohta. Meillä on nyt kaikki kuviot uusia ja sekaisin, en tiedä miten meen sakki joulua viettää, olis kyllä kiva jos kokoonnuttais kaikki yhteen vaikka kahville jonnekin, tietty, tännekin kahville mahtuu, kun siivoan muuttolaatioitani sivummalle. Ne on vähän ongelma, kun niissä on tavaroita, joita ei voi viedä ulos, eikä täällä ole mitään muuta säilytystilaa, noissa pikku-komeroissa on mun miehen vaatteet. Luulin, että innolla järjestän marraskuun pimeinä päivinä vanhoja tavaroita, mutta ne alkoivat kyllästyttämään. Osa tekee paluumuuton Esikoisen huusholliin ja osa on tehnyt sen jo, ja täällä on muidenkin lasten tavaroita, mutta kun ne ovat sillä mielellä, että muuttavat kohta, eivätkä huoli kaikkia tavaroitaan mukaansa.

2014_12_09_2944.jpg

Joulukaktuksessa on vain yksi kukka, se pääsi paleltumaan syksyllä. Iso vanha enmonsa on Esikoisen asunnossa ja siinä on paljon nuppuja, en sielä tiedä huoliiko Miniä sen vai pitääkö se kiikuttaa äitin ikkunalle.

2014_12_09_2942.jpg

Tämä kuusi on arpajaisvoitto parinkymmenen vuoden takaa, taidan viedä sen Kekkulille, nuo omenat on ehkä vähän vaarallisia syötäviä, mutta Kekkuli on jo kasvanut ohi pahimmasta kaikki suuhun ajasta.

 

Sitten pyykit kuivumaan ja menoksi.

 

$