Missä blogini ja päiväkirjani, kaikki henkireikäni.

Ei silti, on mulla ollut muita reikiä hengittää noin hekisessä mielessä ja vähän hengellisessäkin. Viime perjantaina olin koko päivän siskon kanssa ja kun oltiin kahdestaan saatiin puhua vapaasti mitä haluttiin. Sisko on nyt päässyt vähän ulos omasta erostaan ja muusta ihmissuhde-masennuksistaan, niin että nyt ensimmäisen kerran alkoi pohtia mun elämäni kuvioita ja me ollaan jauhettu jo yli kaksi vuotta hänen elämäänsä. Sisko totesi, että minä kiusaan itseäni kieltämällä itseltäni kivoja juttuja. Hän oli yllättynyt kun sanoin, että tiedän sen, olen tietänyt vuosia, vuosikymmeniä. Mutta hän ei ymmärtänyt kun sanoin, että nautin kun saan kiellettyä itseltäni jotakin kivaa, nyt oli kysymys parin päivän matkasta, jonne hän on lähdössä. Ja tuohon kivan kieltämiseen hän suositteli mulle terapiaa. Miksi ihmeessä, haluan olla ilkeä itselleni ja sitäpaitsi hän on käynyt kahdellakin terapeutilla ja sanoi juuri pari viikkoa sitten, ettei terapiasta ole ollut hänelle mitään hyötyä, miksi sitten olisi mulle. Sanoin myös, että jos selvisin 1980- ja 1990-luvuista ilman apua, niin en sitä nyt tarvitse. Olen vähän ilkeä myös siskolle ja härnään häntä kärjistämällä sanojani, täytyy myöntää, että mulla on juuri em. vuosikymmenistä aika paljon hampaan kolossa, enkä tiedä syyttäisinkö äitiä vai siskoa, minussa itsessänihän ei ole mitään vikaa, just, joo. Tavattiin siskon kanssa myös Poika ja sen vaimo, oli ihan rakentava keskustelu. Miniäkin oli hyvällä tuulella, vaikka on nyt kuukauden ilman ajokorttia ylinopeuksien tähden, jospa vaikka rauhottuisi.

Viime viikolla oli Kuopuksella hiihtoloma, oli täällä suunalla tiistaista perjantaihin ja laittoi koko suvun tietokoneet ja valvontajärjestelmät kuntoon. Meen pönttökoneeseen pyysin laittamaan uudemman käyttöjärjestelmän ja tänään kummastelin, kun ei ollut taulukko-ohjelmaa missään, no joo, en varsinaisesti sanonut, että sitä tarvitaan. Ei mitään suurta hätää, saatiin tänään Lajitoverin kanssa tehtyä kirjanpitoa mun läppärin kanssa, kun asiakirjat löytyi kätevästi ulkoiselta. Samalla huomasin, että meen kaikki muistitikut on Esikoisella, sellainen olisi kiva olla kaiken varalta. Lomallaan Kuopus jutteli asioistaan ja koulujutuista, joten hänellä menee ilmeisesti ihan hyvin.

Eilen oltiin Pojan rakennustyömaalla siivoamassa pihasta laudanpätkiä pois. Poika oli aamulla vienyt vaimonsa kaupunkiin töihin ja tuonut tullessaan Kuopuksen hommiin, pojat levittelivät sepeliä pihaan ja saivat sen siihen kuntoon, että autotallin rakentajat saavat aloittaa hommansa. Saatiin Pojan anopilta melkoinen lasti munia, joten nyt syödään monta päivää munaruokia. Menomatkalla poikettiin kirkkoon messuun, oli muuten niin hyvä saarna että harvoin kuulee. Aiheena oli syntiinlankeemus, se ei ilmeiseti kuulunut olla eilisen teksti, mutta se pappi oli vaan päättänyt puhua siitä ja hyvin puhuikin. Siitä miten me halutaan olla Jumalan kaltaisia ja tietää kaiken. Miten me kysellään "Onko Jumala todella sanonut niin" ja samalla rakennellaan omaa oppiamme ja kehitellään omaa uskontoamme, jossa itse olemme keskipisteenä. Syntiinlankeemuksen synti on itsekkyys.

Mun tavaran raivaamis-projekti on edennyt niin paljon, että neuloin jämälangat Äiti-Teresan piettoihin tuleviksi neliöiksi, tutilla on sellainen sakki, joka kasaa niitä peittoja. Myös huonekasvien lisäys on edennyt, kun vaan paistaisi aurinko! Kun lähipäivinä saadaan veroilmoitus valmiiksi, niin järjestän huonekasvini aivan uusiksi, leikkaan versoja ja istutan uuteen multaan, ehkä isompaan ruukkuunkin. Tänään leikkasin viimeiset kukkaverret pois maatiaisamarylliksestä.

Toissaviikon hiihtoharrastus loppui viimeviikolla lumen vähyyteen ja vesisateeseen.

Kuvia olen napsinut paljonkin, mutta en ole ollenkaan katsonut mitä muistikortti sisältää...kunhan ehdin....

 

 

$