Täällä metsän keskellä ei kulje virpojia. Ja täällä Länsi-Suomessa on virpomisperinne sellainen sekasotku, ettei siitä ota erkkikään selvää. Kun täällä on ennen ollut vain pääsiäisnoitia, joiden karkottamiseksi poltettiin ja poltetaan vieläkin pääsiäiskokkoja. Niiden lentelevien noitien hameet käryää tulen loimussa. Ja se noitien lentelypäivä on juuri lauantai, jolloin Jeesus on haudassa ja pahalla on valta.

Kun tänne tuli Karjalasta siirtoväkeä ja he toivat tullessaan virpomisperinteen, jossa toivotetaan hyvää ja siunausta, niin joku älykääpiö pisti noidat virpomaan. Miten pahat noidat voivat toivottaa hyvää? Ja näin pilattiin kaksi hyvää perinnettä, jos ne vaan pidetään erillään toisistaan, ovat ne kumpikin hyviä ja niillä on vahva perinne taustallaan, myös noidilla.

Kirkossa oli perhemessu ja lapsilla virpovitsoja. Minäkin väsäsin vähän koristeita palmusunnuntain tunnelmaan. Meillä virpoo kukko.

2015_03_29_3862.jpg

Tämän katosta riiputettavan metallihäkkyrän olen ostanut monta vuotta sitten kirpparilta ja sillä näytti silloin olevan laajat käyttömahdollisuudet, mutta vielä se ei ole toiminut minkään idean toteutuksessa. Se on niin kovaa metallia, että taivuttaminen ei minulta ole onnistunut, tiedä jos viesi ulos ja ottaisi isot tongit käyttöön. Nyt siinä roikkuu vaihteeksi menneinä vuosina narun pätkiin pujottamiani helmiä. Ennen pääsiäistä ehdin kehitellä vaikka jotakin muuta. (kamera varmaankin vinossa, eihän mikään voi vinossa roikkua, ulkona käy tuuli, mutta vetääkö täällä?)

2015_03_27_3847.jpg

2015_03_29_3867.jpg

Keittiön laatikossa oli puisia grillivartaita ja ne sopivat läpi puuhelmistä, joita edelleen oli purkissa ja joita vieläkin jäi. Vartaat ovat avatussa pussissa muutossa pyörineitä, eikä meillä ole edes grilliä, joten joutavat askarteluun. Tökein niitä rönsyliljojen seuraksi.

2015_03_29_3869.jpg

SE