Heräilimme hostellissa joskus kahdeksan tienoissa ja lähdimme etsimään ruokakauppaa ja katselemaan kaupunkia. Pärnussa etsein Maximassa itselleni sopivaa kasvikirjaa, mutta siellä oli vain pihanrakennus- ja ruuanlaitto- ja yrttiviljelykirjoja, Kuresaaressa en edes etsinyt kasvikirjaa, nyt Haapsalussa Selverissä kirjahyllystä silmiini hyppäsi kasvikirja, juuri sellainen mitä olin ajatellut, täydellinen, se on Toomas Kukk: Eesti taimede kukeaabits. Maksoi 23€. Se onkin aapinen eikä raamattu, no joo, en osaa heidän kieltään, naureskelen vaan hauskoja sanoja.

Tyttö valitsi päivän ohjelman.

Ensin mentiin koluamaan Haapsalun piispanlinnaan.

2015_08_10_9050.jpg

2015_08_10_9051.jpg

2015_08_10_9057.jpg

2015_08_10_9069.jpg

Matka jatkui kohti Tallinnaa. Padisessa poikettiin luostarin raunioille. Sieltä näkyi seuraava kohteemme, Rummun-louhos.

2015_08_10_9122.jpg

Rummussa olikin näkemistä. Olipas piitsi oudoimmasta päästä.

2015_08_10_9149.jpg

2015_08_10_9146.jpg

2015_08_10_9145.jpg

Ranta nousi kalkkivuoreksi, jota oli yritetty sitoa tyrnin ja palsamipoppelin juurien avulla aika laihoin tuloksin.

2015_08_10_9141%20%E2%80%93%20Kopio.jpg

2015_08_10_9152.jpg

Ja vieressä oli Murrun vankila, jota piti katsella vain aidan takaa.

2015_08_10_9183.jpg

2015_08_10_9164.jpg

2015_08_10_9176.jpg

2015_08_10_9170.jpg

Puistattava paikka. Oli parasta olla ajattelematta mitä tuolla oli vuosien varrella tapahtunut.

Seuraavaksi ajettiin Paldinskiin, se ei ollut Tytölle outo paikka, sillä hän kävi siellä pari vuotta sitten katsomassa miten hänen tilaamansa huolintaliike hoiti hilavitkuttimien lastauksen laivoihin.

Siellä oli rauhallista, paitsi sotilaita liikkui jalan ja konevoimalla.

2015_08_10_9193.jpg

Kailassa syötiin ja jatkettiin matkaa Keila-Joaan.

Potouksen etsiminen ei ollut ihan yksinkertaista, opaste oli, mutta se näytti vähän väärään suuntaan, mutta opimmepa kieltä: reoveepuhasti ei tarkoita vesiputousta vaan jätevedenpuhdistamoa. Putoukselle mennään tästä.

2015_08_10_9239.jpg

Se ei ollutkaan mikään juoma.

2015_08_10_9235.jpg

2015_08_10_9233.jpg

2015_08_10_9226.jpg

Kyllä me se putouskin nähtiin ja se oli kaunis, en sanoisi komeaksi, mutta näkemisen arvoinen ja taas kasvit tekivät siitä täydellisen.

2015_08_10_9268.jpg

2015_08_10_9269.jpg

2015_08_10_9266.jpg

Pysähdyimme kauniille merenrantajyrkänteelle ja sitten Tyttö löysi tien sinne minne kovasti halusi, Neuvostoliiton sotilasalueelle, jossa oli säilytetty ydinkärkiä. Siellä oli myös mielenkiintoisia kasveja ja satoja hehtaareita pensashanhikkia.

Tyttö ja Kuopus tutkivat innolla bunkkereita. Mitähän heidän pappansa tuumi katsellessaan pilvenreunalta tuota touhua. Paitsi, että ei ollut kumpupilviä, vaan selkeä lämmin sää jatkui.

2015_08_10_9654.jpg

"Täällähän asuu joku! Täällä on kaksi patjaa ja tyhjiä säilykepurkkeja. Mutta juuri täällä ne ydinkärjet oli, koska tämän ympäri on kahden aidan lisäksi ollut kolmas aita."

2015_08_10_9304.jpg

2015_08_10_9325.jpg

2015_08_10_9313.jpg

Kotona sitten luin tämän http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1426311161565.html

Illalla saavuimme Tallinnaan.

2015_08_10_9359.jpg

Veimme auton satamaan parkkiin ja teimme pienen kävelylenkin kaupungissa, mutta Tallinnan nähtävyydet on siis katsomatta, niin oli tarkoituskin. Viimeiseksi meneimme Heseen syömään, minä oli niin täynnä Keilassa syömääni kasleria, että söin jälkkäriksi pehmiksen. Siellä Keilassa tilasin ruuan täysin tietämättä mitä se mahtaisi olla, ja sain ihan hyvää, ison kaslerpihvin.

2015_08_10_9366.jpg

Haimme auton, se ei ollut tämä, vaan muutaman kymmenen metrin päässä, ja pääsimme kätevästi laivaan.

Laiva ajoi nopeammalla aikataululla kuin menomatkalla, tasan kaksi tuntia. Nukuimme laivalla aamuyön ja aamukuudelta oli lähtö. Kun pääsimme moottoritein päähän, niin tasan 1,5 tunnin kuluttua ajettiin Skanssin rampista alas ja Kuopus ehti hyvin vielä töihin, meillä muilla ei ollut kiirettä mihinkään.

Koko retken hinnaksi tuli 250 € henkeä kohti, siis neljältä hengeltä ja yhdeltä autolta tonni yhteensä, siinä on kaikki neljä yötä kestäneen matkan kustannukset: laiva- ja lauttamatkat, bensat (1450 km), leirintäaluemökki, hostellihuoneet, ravintolaruuat ja eväät, vähän tuliaisia ja vain 20 € pääsymaksuja.

Sellainen oli ensimmäinen matkani Viroon.

 

SE