Kannattaa miettiä mitä moskaa suuhunsa pistää. Minä saan päättää ihan itse mitä syön!

Ruuan pitää olla terveellistä (sisältää kaikki ravinto- ja hienaineet oikeassa suhteessa), sen pitää olla rasvatonta, suolatonta, sokeritonta, hiilihydraatitonta, gluteenitonta, lisäaineetonta, ympäristöystävällistä, pienihiilijalanjälkistä, eettisesti vastuulliseti tuotettua, kotimaista, lähiruokaa ja itse kasvatettua ja itse valmistettua. Lisäksi ruoka-aineita valittaessa pitää huomioida henkilökohtaiset asiat, kuten allergiat, yliherkkyydet, lääkeiden kanssa yhteensopivuudet, mahan ja suoliston ärsyyntyvyys ja hajut.

Ruokaan liittyviä tutkimuksia on tehty vuosikymmenten varrella paljon, niiden tilaajina ja rahoittajina on ollut monenmoisia tahoja ja sama meno jatkuu. Minulla oli elämässä vaihe, jolloin halusin ottaa selvää millaista on todella oikeaoppinen ruoka ja miten syödään oikein ja miten tällainen läski onnistuu laihduttamaan. Vaikka en ole koulujakäynyt ihminen, niin mulla on senverran pohjatietoa biologiasta, että suomenkielisen tieteellisemmänkin teksitin lukeminen onnistui hyvin. Tutustuin monien gurujen oppeihin, ja löysin niistä paljon hyviä asioita, mutta sitten tuli väsähtäminen ja muut harrastukset ja mielenkiinnon kohteet valtasivat aivot. En lue enää ollenkaan sen paremmin ruokaan liittyviä tutkimustuloksia kuin laihdutusoppaitakaan. Nyt olisi aika laittaa opit ja tieto käytäntöön, laihdutuskirjoja lukemalla ei laihdu, ellei lue sellaisella innolla, että unohtaa syödä.

Se mitä ominaisuuksia ruualta vaatii pitää laittaa tärkeysjärjestykseen, sillä joskus on melkein pakko tinkiä jostakin vaatimuksesta. Jos ei ole täydellistä ihmistä, niin ei taida olla täydellistä ruokaakaan.

Tekisi mulle hyvää, jos taas vaihteeksi alkaisin vähän miettimään mitä syön, on tässä keväällä on syömiset menneet vähän harkitsemattomiksi. Mikä siinä on, että syömisen hallinta on niin vaikeaa? Miksi on niin helppo vain mättää suuhun jotakin ajattelematta mitään? Tai sitten terveellisyyden edelle menee muut vähäpätöisemmät asiat, selaiset jotka pitäisi pystyä unohtamaan, mutta kun vaan ei pysty, sellainen on heikkoluontoinen ihminen. Helposti ajatus lipsahtaa himoitsemaan hyvänmakuista ruokaa. Juhlissa unohtuu ruuan laatu ja määrä. Toisten seurassa tulee syötyä helposti sopimatonta, yksin on helpompi hallita käden liike kohti suuta. Laihduttuspiireissä tätä sanotaan repsahtamiseksi. Hengellisisääspiireissä sen vastine on synti. Siis tekee sellaista mikä opin mukaan on kiellettyä.

Harhapoluilla vaelteleva SE