Itsenäisyyspäivä

 

Itsenäisyyspäivämme sattuu joulun odotuksen aikaan ja tuo tähän päivään esille täysin muut asiat kuin joulu. Onhan vanhastaan itsenäisyys näkynyt lippuina joulukuusessa, mutta ovat nuo juhlat kuitenkin aika kaukana toisistaan. Itsenäisyyspäivään kuuluu tietysti lippu salkoon (jos sellainen on) ja illalla kynttilät ikkunoille (jos ikkunan takana on vain metsää, niin sitten niitä on turha laittaa). Tänään kuuluu katsoa Tuntematon sotilas (en taida jaksaa, olen katsonut sen jo kymmeniä kertoja, enkä ole koskaan pitänyt siitä, sillä se tuo mieleen oman veteraani-isäni sotajutut ja niitä olen joutunut kuuntelemaan liikaa, silloin kun isä vielä eli). Tietysti nyt mieleeni muistuu myös itsenäisyyspäivä viisi vuotta sitten, sen vietin heräämössä tai teholla, mikä lie osasto, olin siellä edellisenä päivänä tehdyn aivokasvileikkauksen jälkeen. Illansuussa minut kärrättiin osastolle ja jaksoin katsoa pätkittäin linnan juhlia. Niin, siinä onkin sitten se itsenäisyyspäivän tärkein juttu, se pitää katsoa: pukuja ja politiikkaa, tietysti vähän urheilijoita ja pisnestäkin.

Veteraanin tyttärenä suhtaudun itsenäisyyspäivään kunnioituksella ja olen ylpeä siitä, että kaikki neljä lastani ovat suorittaneet varusmiespalveluksen, eikä kaiken lyhyemmän kaavan mukaan. Pojat ovat pioneereja ja tyttö on evakuointiryhmän kuski E-korttinsa kanssa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

SE