Nyt on viikko 23 ja viimeinen ruokapäiväkirja täällä on viikko 17. Sen jälkeen olen kirjoittanut allakan reunaan parin viikon syömiset, sitten ei ole merkintöjä missään. Ja olen syönyt ihan mitä sattuu, kun ei saa kuulemma ressata syömisistä. Olen syönyt kerran Hesen juustoaterian, pakastepitsaa, rypäleitä, hunajamelonia, karkkia. Ja leipää päivittäin, jopa vehnää, risottoa olen syönyt kahdesti. Ja silleen kaikkea moskaa, roskaa ja myrkkyä.

Nyt on somessa ja mediassa liikkeellä sellaista ideaa, että ihmisen pitäisi hyväksyä kroppansa sellaisena kuin sattuu olemaan. Tämä on se mun suuri ikuisuuskysymys, jota en vieläkään sulata. Ihmiset tekee somessa suuria tunnustuksia siitä miten hirveän näköisiä he ovat, julkaisevat kuvia lihavista vartaloistaan enemmän tai vähemmän pukeutuneina. Minusta kummallista kauhistelua, koska he ovat hyvännäköisiä, jos joku on vähän pyöreä, mutta kaunis kuitenkin. Vaatteet istuvat hyvin ja värit ovat ihastuttavia, meikit ovat tyylikkäitä. Missä on kaikki kaltaiseni lihavat rumat ihmiset, jotka kulkevat mustassa säkissä ja mahdollisimman huomaamatta? Ovatko he kuten minä, ei ole kokovartalokuvaa, ei selfietä eikä muutakaan kuvaa, koska peili on kauhistus ja kamera vielä pahempi.

Meillä ei ole peiliä, koska vihaan sitä, vain vessa laatikossa on pieni peili, jota voi pakon edessä käyttää, jos on vaikka silmässä roska. Minulla on kamera, joka on tärkeä harrastusväline, pidän siitä niin kauan kuin minun oma sormi on laukaisemassa räpsäyksen. Mutta kuvaan en mene. Puolipakollisissa suvun yhteiskuvissakin osaan piiloutua, jonkun minua pidemmän taakse. Oma mieheni se ei ole, koska hän pitää siitä huolen, ettei seiso minun edessäni. Parhaissa kuvissa näkyy minusta vain ponnari. Osasin jo kouluaikana pinnata kuokkakuvista.

Onko lihavuus vain yhdenlainen vartalo muiden joukossa vai onko se todellinen terveysriski, siitä en tiedä. Tietyllä tavalla se on uskonasia ja mielipidekysymys. Mutta mitä tarkoittaa elämäntaparemontti? Eikö ensimmäiseksi tule mieleen laihduttaminen! Niin se vaan on. Voihan se tarkoittaa muutakin: lopettaa huumeiden käyttö, viinan juonti, tupakan poltto, suojaamaton seksi, .... mutta ensin tulee mieleen laihduttaminen. Entä mitä tarkoittaa terveellinen ruokavalio? Eikö taas ensin tule mieleen, että pitää laihduttaa: vähentää rasvaa ja sokeria ja lisätä vihanneksia, varsinkin vihreitä lehtiä.

Elämäntaparemontti on kovaa työtä. Pitää ottaa selvää mitä kaikkea oma korppa tarvitsee, jotta kaikkea tulee riittävästi. Pitää laskea kaloreita, hiilareita ja rasvoja, vitamiineja ja hivenaineita. Pitää syödä paljon proteiinia lihasten käyttöön. Pitää saada vähästä rasvasta kaikkia rasvahappoja riittävästi. Pitää ostaa sopivat ravintolisät ja käyttää niitä riittävästi. Pitää treenata monipuolisesti lihaksia, ajaa katumaasturilla hallille, jossa saa pt:ltä hyvät ohjeet. Sykemittari kertoo, että menikö kaikki oikein, sitten on hyvä korjata treeniä oikeaan suuntaan. Vaaka kertoo, että onko paino pudonnut ja mittanauha kertoo, että onko lihakset kasvaneet.

On se vaan niin, että koska olen elämäntaparemontin tarpeessa (siis lihava), jotakin pitää korjata. Remonttihan tarkoittaa sitä, että pitää korjata ja silloin jokin on rikki tai epäkunnossa tai huono. Jos lihavuus on ihan ok, ei tarvitse korjata mitään, silloin koko elämäntaparemontti on tarpeeton sana.

Mutta kun en pysty hyväksymään itseäni lihavana, enkä pysty laihduttamaan, niin olen jumissa kahden mahdottomuuden välissä.

 

$€