2017_10_13_3912%20%282%29.jpg

Vielä on kesää jäljellä.

 

Kun ei tiedä pitäisikö niin vai näin, jos niin, niin toinen suuttuu, jos näin, niin kolmas suuttuu, kukaan ei saisi suuttua, mutta kuitenkin joskus pitäisi jotakin. Onneksi hän lähti. Ei hän minua sillai varsinaisesti häirinnyt, mutta kuitenkin vähän hankalaa, en osaa puhua hänelle. Haluaisin kyllä kuulla lasteni serkkujen kuulumisia, mutta vaikka me selitetään omistamme, niin hän ei puhu omistaan. Jotenkin tuntuu tunkeilevatta kysellä: mitä sun tyttö tekee, mitä sun poika tekee, kun tavallaan on sellainen käsitys, että toinen kertoo jos haluaa, jos ei kerro, niin ei hän halua kertoa, ja siksi on epäkohteliasta kysellä. Hän oli yötä. Hän ei nukkunut yöllä, vaan komppasi kirjoja hyllystä, rapisteli pilleripurkkejaan, hyppäsi vessassa ja kävi usein ulkona tupakalla. Hän nukkui sitten aamulla pitkään ja herättyään valitti, että meen hyllyssä on vain huonoja kirjoja. Eikä siinä hyllyssä ollut yhtään hengellistä kirjaa eikä kasvikirjoja, jos ne olisi ollut siinä hyllyssä, niin mitä hän sitten olisi sanonut. Hän erosi kirkosta. Kun hänen tyttönsä pääsi ripille, ei hän voinut tulla kirkkoon sisälle, koska hän ei kuulu kirkkoon. Hän istui hautausmaan penkillä. Onneksi oli kesä ja auringonpaisteinen sää. Hän jätti meille ison kassillisen vanhoja vaatteitaan, koska ne eivät enää sovi hänelle. Olis vienyt kirpparille tai jos ei ole tarpeeksi hyviä sinne, niin kierrätykseen sitten. En ole katsonut siihen pussiin, ei nyt huvita. Koska minulla on vielä kesä, kävin poimimassa ulkoa kukkia. Loppuu se kesä, vaikka kuinka yrittäisi venyttää, tänään on vanhan kansan viimeinen vuoden kesäpuoliskon päivä. Kannoin siis ruukkukasvit sisälle ja keräsin viimeiset kurpitsat kottareihin.

 

2017_10_13_3898.jpg

Siinä ne nyt on, heitin peiton päälle, ettei tule yöllä vilu.

 

SE