Jotta minulla ei olisi puutetta huonokuntoisista huonekasveista, tyhjensin äitini peräkamarin, jonne vein syksyllä hänen pihastaan kaikki pelakuut ja talven aikana sinne viileään oli kannettu kaikenlaisia kasveja, kaksi oli jo täysin kuollut, mutta toin kaikki pois, sillä ei äiti enää jaksa tehdä huonekasveille muuta kuin kastella.

IMG_5451%20%282%29.jpg

Kuolleen orkidean ja kuolleen pelakuun jätin ulos, mutta muut otin työnalle. Noissa pelakuissa on monta sellaista, jotka ovat varsin reheväkasvuisia lajikkeita ja voisi olla perempi, etten vie niitä montaakaan takaisin, vaan ostan äitille kaupasta matalakasvuisempia.

Siinä sitten vierähtikin eilinen päivä kun siivosin, leikkasin ja laitoin pidempiä pistokkaita veteen juurtumaan ja lyhyempiä multaan. Pientä tilanpuutetta meillä nyt on, kun kylvöksenikin itävät hyvää vauhtia ja pitää saada niitä valoon. Toisaalta hyvähän täällä on kasvien keskellä viettää korona-aikaa, ei tarvitse miettiä, että mitä tekisi. Tietty. Toisaalta pääsen pakenemaan noihin kasveihini, kun pitäisi kirjoittaa muisteluita, etenee sekin, mutta hitaasti. Olen asettanut itselleni takarajaksi vapun, silloin pitäisi kässärin olla valmis. Näkee. Jos ei ole niin sitten pitää jatkaa vapun jälkeen, mutta kun kesällä siitä hommasta ei tahdo tulla mitään, kun on niin paljon muuta ja jos se on ollut muutaman kuukauden aivan unohduksissa, niin pitää tutustua siihen pitkään ennen kuin hoksaa, että missä olen menossa. Silloin ei enää muista, että mitkä muistot ovat pyörineet vain päässä ja mitkä päätyneet jo asiakirjaan.

Nyt pitää mennä lakaisemaan mullat pois keittiöstä, sillä suurimmat huonekasvien siivoamiset on tehtynä, eikä vielä ole aika kylvää lisää kesäkasvejakaan. Joten keittiön raivaus ja siivous ja sitten pitää uppoutua omaan lapsuuteen. Ihan kiva niin.

$€