Eikun käsiksi pöheikköön ja sieltä kasvit käsittelyyn yksi kerrallaan.
Kiiltoliisukat ovat venyneet.
Siitä vaan latvat pois.
Ja pistokkaiksi.
Puukaktukselle en tehnyt mitään. Tällä yksilöllä on oma historiansa.
Amppelisoilikki on vähän venähtänyt, Vein sen tupaan, jospa saisi enemmän valoa.
Punalehdistä otin huonoja lehtiä pois. Siinä on neljä pikkuruukkua yhdessä laatikossa.
Nämä kaksi valkotupsukkia eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Vaihdoin paikkaa, laitoin nämät nyt aivan ikkunalaudalle valoon ja otin niiden emon vähän sisemmälle huoneeseen.
Juoru, mikälie rikkaruoho, sai nyt uuden paikan tuvasta. Se vähän kärsi, kun kiskoin sen muista kasveista erilleen.
Suvun aarre, maatiaisamaryllis, on vähän likainen ja pölyinen, muuten voi keskinkertaisesti.
Pikkusoilikki, makkarin niistä kahdesta, se huonompi muutti nyt tupaan. Saatan leikata tuota vähän. Sen siistiminen on työlästä, koska kuivahtaneet lehdet ovat tiukassa.
Tyyrialle laitoin isomman ruukun, mutta en leikannut, vaikka ensin sellainen ajatus vilahti mielessä. Keltaisia lehtiä otin pois.
Pienestä vänkyrästä rahapuusta voi vielä tulla jotakin, kun laitoin sen vähän suorempaan isompaan ruukkuun. Minun vanhasta rahapuustani on jäljellä tämä ja toinen vähän isompi. Arvoitukseksi jäi se, että miksi vanha rahapuuni kuoli joskus vuosi sitten.
Enkelinsiivestä leikkasin kaksi pitkää versoa pois. Molemmista tuli kaunis latvapistokas ja sitten tuli kolme muuta varrenpätkää, jotka nekin saattavat juurtua.
Tämä on mun lemppari pelargonia, mutta sen nimi on nyt hukassa. Isompi yksilö varjostaa muita kasveja makkarin ikkunalla. Tästä pienestä tuli hyvän näköinen, kun istutin tuohon samaa ruukkuun syvempään.
Raidallinen taskujuoru päätyi pistokkaiksi. Makkarissa oli toinenkin saman moinen, mutta pienempi, sillä oli sama kohtalo. Vein jäljelle jääneet tyngät Valkoiseen, saavat kasvaa siellä jos haluavat, teen niistä sitten lisää pistokkaita.
Tämä tuoksupelargoni ei ollut makkarissa, mutta päätyi sinne, kunhan olin vaihtanut se isompaan ruukkuun ja istuttanut siihen syvempään. Sen juurella oli pienen pieni intiankarvajuorun taimi, otin sen eri ruukkuun. Olin joskus laittanut katkenneen oksan siihen juurtumaan.
Makkarissa orressa riippuvat papinkaura, huonemaksaruoho ja soihtuköynnös saivat olla omassa rauhassaan. Tuvassa on toinen soihtuköynnös ja kumpikin kasvavat hurjaa vauhtia ottaen paljon tilaa itselleen, mutku ne ovat kukkiessaan niin nättejä, että haluan pitää ne, ja isoina, ainakin toistaiseksi. Ja ne ovat minusta sellaisia, ettei niitä oikein voi leikata vain vähää, koska eivät haaro.
Apostolinmiekasta otin muutamia lehtiä pois. Siinä on vähän kilpikirvoja. Myös aaroninparrassa näytti olevan kilpikirvoja.
Kiinanruusu on jo yli metrin mittainen. Mun huoneenkorkuinen kiinanruusuni on nyt Kuopuksen olohuoneessa. Ei se enää taida olla mun, Kuopus saa pitää sen ihan omanaan.
Vihreä rönsylilja kaipaa kohta isompaa ruukkua, mutta en vielä vaihtanut. Myöskään iso pylvästyräkki ja pieni herttaköynnös eivät nyt kaivanneet muuta kuin vettä.
Nyt kun ovat kaikki hyvin kasteltu, taidan seuraavaksi antaakin veden mukana lannoitetta.
$€
Kommentit