Ei mun ole pakko tehdä mitään. Kaikki valmistuu aikanaan, saan muisteluni järjestykseen, jos saan, jos en saa, niin antaa olla. Voin rauhassa keskittyä vaikka tunnistamaan hömötiaisen ja kuusitiaisen toisistaan, tuolla metsän reunassa oli kolme syömässä nokkosen siemeniä. Toisaalta voin vain mietiskellä omaa mennyttä elämääni kirjoittamatta mitään ylös.

On pakko nähdä, että olen tehnyt elämässäni vääriä valintoja ja ennen kaikkea olen ollut laiska, vetelä ja penseä, niin tässä maallisessa vaelluksessani kuin hengellisessä elämässäni. En ole nähnyt vaellukseni merkitystä muihin ihmisiin, vaan olen vain ajatellut itseäni ja toisaalta olen ollut sosiaalisesti tyhmä, en ole käsittänyt asioiden yhteyttä toisiinsa. Tunnen olevani syyllinen moniin asioihin, vasta nyt jälkikäteen näen sen. Anteeksi. En ole tarkoittanut niin pahaa kuin mitä on loppujen lopuksi tapahtunut. Toivon ja rukoilen, että asiat kääntyisivät parempaan suuntaan ja itselleni kaipaan armahdusta, uskonkin saavani sen, mutta oma mieleni ei vaan rauhoitu, vaikka anteeksiantoon uskonkin.

Haluan pysähtyä ja miettiä, että mikä nyt on parasta, mennyttä en voi muuttaa, mutta ehkä omaa käyttäytymistäni jatkossa voin muuttaa, miettiä muidenkin tilannetta ja vaihtoehtoja, enkä vain omiani. Vaikka olen täällä metsän rauhassa, pitää myöntää, että Omikron ahdistaa minua. Tiedän, että en saisi pelätä ainakaan omaa sairastumistani, enkä läheistenkään, mutta synkkä korona vaan pyörii mielessä. Uskallanko mennä loppiaisena kirkkoon, pitääkö kaupassa käydä aamu seitsemältä, kun siellä on vähän asiakkaita, uskallanko käydä viemässä tyttären perheelle jouluna tänne kulkeentuneet lahjat, haluaisin tavata heidät, kun ei joulunakaan nähty, kun olivat oksennustaudissa.

Jotenkin pitäisi vapautua tai sitten hallitus laittaa kaikki toppiin, jotta edes välttämättömät toiminnot saadaan pidettyä pyörimässä. Väitetään, että hallituksen koronapolitiikka on ollut poukkoilevaa ja sekavaa, mutta minusta syy ei ole hallituksen vaan koronan, joka on tehnyt varsin yllätyksellisiä temppuja, mitään ei ole voinut ennakoida.

Kaipaan valoa, kaipaan aurinkoa, kaipaan hohtavia hankia.

$€