Nyt sitten alkaa: uusi vuosi ja kaikki suuret lupaukset. Elämäntapamuutos koko komeudessaan, laihduttaminen, terveellinen ruoka, liikunta tarkoittaa sauvakävelyä, mitäs täällä muuta voisi, pitää vaan sauvoa valoisaan aikaan, ettei kompastu viime kesän pujoihin ja pajuihin, jotka lumi painaa kumoon tielle.

Laitoin puuroon mantelirouhetta, ei tässä mitään yhtä isoa onnea osaa toivoa, mutta jos tulisi sellaista pientä kivaa, terveyttä ja asioiden hyvää sujumista. Niin tuli pureskeltua rouhetta onneksi tulevalle vuodelle.

Puuro oli syntisen hyvää, kaikki ainekset kiellettyjen listalta. Riisi valkoista hiilaria, punaista maitoa ja voita eli kolesterolia nostavaa kovaa rasvaa ja lihottavia kaloreita, sitten pitää olla sokeria vielä riisiäkin pahempaa valkoista. Mutta onko kaikki hyvä ruoka syntistä ja sopimatonta. Onhan se vaan niin, että kun vertaa tuota syntistä riisipuuroa terveelliseen kauralesepuuroon, jossa on vain kauraleseitä vedessä, ei edes verenpainetta nostavaa suolaa, siihen sitten tiputtaa päälle muutaman mustikan ilman sokeria, niin on terveellistä, mutta ei sitä herkuksi voi sanoa, voihan sillä aamupäivän jaksaa elää hiljaiseloa. Nyt sitten on luvattu uudelle vuodelle aloittaa taas vaihteeksi laihdutuskuuri. Vuosi sitten lupasin, että en laihduta, mutta ei sellaista huonoa elämää voi vuotta kauempaa elää, tulee kaikkea mitä ei saa tulla: enemmän ylipainoa, verenpainetta, korkea pulssi hakaa rinnassa, paha kolesteroli kiipeää korkeuksiin ja on syyllinen olo, kun ei ole yrittänyt mitään. Kun yrittää tulee paha mieli, kun yrittäminen ei tuota mitään tulosta, mutta se johtuu vaan siitä, että ei pysty pitämään omia himoja aisoissa ja sortuu syömään kiellettyjä ruokia.

Ja sitten taas toisesta näkökulmasta: se kielletty ruoka on myös kiellettyä, sillä se on pahaksi ilmastomuutokselle, eli se mikä olisi hyväksi minulle olisi hyväksi myös ilmastolle. Sekin on ilmastolle hyväksi, että en osta mitään, mutta kun pitäisi sen verran pystyä ostamaan, että olisi joku sellainen vaate, joka päällä voi pikaisesti pistäytyä paikallisessa ruokakaupassa ja apteekissa. On vaan muutenkin niin tavattoman vaikeaa ostaa vaatteita. No nyt taas pyörin tätä samaa ympyrää, mikä oravanpyörä sitten lieneekään, ei vaan se on oman itsen kiusaamisen kierre, et ole sen arvoinen, et ole ansainnut muuta kuin suolatonta kauralesepuuroa ja monta vuotta käytössä olleita vaatteita.

Mutta miten on niiden uudenvuodenlupausten kanssa. Siinäpä kysymys.

$€