8.10.

IMG_0518.jpg

Keräsin M-pojan puun alta päärynöitä ja A-miniän lapsuudenkodin puutarhasta Antonovkia. Siellä oli myös viiniköynnös, korkeutta jotakin viisi metriä ja täynnä tummia maukkaita rypäleitä, ainakin kymmenen ämpärillistä olisi ollut, mutta miten niitä sieltä olisin saanut poimittua.

20221008_164216.jpg

20221008_163947.jpg

9.10.

Käytiin metsässä. Saatiin vähän mustikoitapuolukoita ja sieniäkin vain vähän. Kantarellit, suppilovahverot ja kuusilahokat sai E-miniä. Kangasrouskut toin kotiin.

20221009_143319.jpg

10.10.

Kävin läpi kaikki tomaatit, jotka ovat sisällä kypsymässä. Keitin sosetta. Pakastin sitä.

Keitin päärynäsosetta. Pakastin sitä.

Keitin rouskut. Syötiin niitä.

Keitin pian syötävää hilloa mustikoistapuolukoista.

Järjestelin huonekasvejani. Yksi oleanteri ja kaikki laakerit ovat vielä ulkona. Ja kasvarissa on yhtä ja toista.

Söin kasvihuoneessa tomaatteja. Ne on parempia kuin sisällä punastuneet.

Keräsin taas viimeisen kerran kasvihuoneesta pavut. Nuo tuleentuneet ovat siemeniksi, mutta niissä on kovin vähän kunnollisia siemeniä. Noissa viidessä palossa oli yhteensä kuusi täysikasvuista siementä. Pitää kerätä tässä syksyn aikana tarkasti kaikki talteen. Haluan keväällä ainakin 20 tainta ja kaikki hyvännäköisetkään ei idä. En tiedä mikä on keskeyttänyt siementen kehityksen. Tuntuu, että siellä on paljon tuleentuneita palkoja, joissa ei ole yhtäkään täyskokoista siementä.

Käänsin vähän lapiolla tulevaa valkosipulimaata.

Mies kävi puolukoilla.

IMG_0519.jpg

11.10.

Olen lämmittänyt pari kolme kertaa nyt syksyllä leivinuunia. Tänään aloitin tutustumisen paistotehoon. Tiedän, että se ei ole hyvä ja siitä sain tänäänkin todisteen. Koska aiempina vuosina tuon uunin käyttö leivontaan ei ole onnistunut mutkattomasti, niin se on jäänyt vähiin. Myös lämmitystekniikka on ollut tuvan Isojussiin painottuvaa, koska se on uusi ja varaa hyvin lämpöä, kun taas leivinuuni on vanha ja hapera. Mun mies on sitä mieltä, että leivinuunia pitäisi lämmittää mahdollisimman, jotta selvittäisiin vanhainkotiin tai hautaan asti tekemättä leivinuuniremppaa. Isojussissa on käytössä sivuarinat vinossa, ja se on puun polton kannalta mahdottoman hyvä systeemi, mutta ei sinne niiden väliin mahdu mikään pata tai vuoka pienestä paistopeltistä puhumattakaan. Ne sivurostit on helppo nostaa kylminä pois, mutta ei kuumina. Sähköuuni on ainoa minkä käytön vähentämisellä voidaan meillä säästää sähköä. Nyt meni mietintään, että käytänkö paistamiseen haperaa haaleaa leivinuunia vai kovaa kuumaa takkaa. Voinhan käyttää vuoroon kumpaakin riippuen siitä mitä olen tekemässä.

Vuonna 1986 sain käyttööni uuden leivinuunin. Sillä lämmitettiin talomme toista päätä, toisessa päässä oli massiivinen varaava takka ja Aito-kiuas saunassa. Leivoin itse oman pellon viljasta kaiken: ruisleivät, hiivaleivät, limput, pitsat, pullat ja piirakat. Ja niitä kului, kun kasvava lapsilauma söi. Kun vähitellen viljelykierto painottui nurmeen, eikä enää viljelty kaikkia viljalajeja ja pienet myllyt lopettivat toimintansa toinen toisensa jälkeen, siirryin käyttämään kaupan jauhoja. Kun lapsilauma lensi pesästä ollessaan vielä murrosikäisiä, leipomiseni vähentyi. Kun vuonna 2014 muutimme tänne, muutti H-poikamme leivinuunini luo. Se oli jo niin paljonkäytetty, että hän teetti siihen heti uudet sisukset. Täällä en ole vieläkään oppinut tuon vanhan uunin tavoille.

 

$€