Tällainen henkilö syntyi kirjoittajapiirissä:

Ei missään rentoudu niin hyvin kuin täällä saunan lempeissä löylyissä. Hiki helmeilee ihanasti iholla ja varpaat likoavat jalkasuolavedessä. Mikä voisi olla pitkän juoksulenkin jälkeen parempaa. Saunon joka ilta. Minulla on nyt tehokas harjoitteluohjelma, asiantuntijan tekemä. Tähtäimessä on Tukholman maraton ja hyvä tulos siellä, alle viisi tuntia. Eihän se mikään hurja aika ole, mutta se riittää minulle. Kavereilla on suuremmat tavoitteet, mutta en anna sen häiritä, vaikka kilpailunhaluinen olenkin.

Minusta kasvoi kilpailuhenkinen jo pikkulapsena, kun isä vei minut nelivuotiaana nappulahiihtokilpailuihin. Voitin itseäni muutaman sentin pidemmät pojat. Isä kehui ja lusikka kiilteli kädessäni. Siitä alkoi elämässäni hiihto- ja juoksukilpailuiden sarja, joka on jatkunut nyt tasan kuusikymmentä vuotta. Ei mikään muu ole elämässäni niin tärkeää kuin kilpailu ja voittaminen kruunaa kaiken. Hiihto- ja juoksutapahtumat rytmittävät vuodenaikojani. Olen hyväkuntoinen ja minulla on terveelliset elämäntavat. Saatan olla pikkasen ylpeä kaikesta saavuttamastani.

Vaimostani olen huolissani. Hänellä ei ole elämässä mitään kunnianhimoisia tavoitteita eikä ollenkaan itsehillintää. Hän on lihonut, terveydellä ei ole hänelle mitään merkitystä, eikä ruuan laadulla. Puolusteluna saan kuulla, että se riittää, että ei käytä huumeita, ei tupakoi, eikä juo humalahakuisesti. Minusta nuo ovat itsestäänselvyyksiä, eikä mitään valintoja.

Koska isä opasti minut liikunnalliselle tielle, olen itsekin kuskannut lapsiani liikuntaharrastuksiin, mutta tulokset jäivät saavuttamatta. Poika sanoi jo kuusitoistavuotiaana, että haluaa käyttää jääkiekkoiluun menevät rahat muuhun tarkoitukseen. Jääkiekkoharrastus loppui, rahaa en pojalle antanut ja niin hän lopetti lukion ja meni maansiirtofirmaan traktorikuskiksi. Tyttö aloitti kapinansa jo neljätoistavuotiaana ja siihen loppui hyvään nousuun päässyt yleisurheilu-ura. Vaimo antoi lasten syödä herkkuja, karkkeja joka lauantai.

Nytkin jouluna oli pöydässä niin sokeria kuin kovia rasvoja, glykogeeninen indeksi taivaissa ja kokonaisrasvamäärä kauhea, suklaata ja kookosrasvaa kinkun lisäksi. Pöydässä oli viinipullokin, prosentteja niin paljon, ettei ollut ruokakaupasta ostettu. Kuka heistä oli käynyt Alkossa? Se pitää selvittää! Minä selvisin joulusta hyvin, sillä kaupunki oli jo avannut viime talven lumesta tehdyn ladun ja siinä oli lisänä jo tykkiluntakin, pääsin hiihtämään. Kyllä sitten hiihdinkin, niin ei tarvinnut katsella sitä mässäilyä.

Vaimo saa elää miten haluaa, mutta lasteni terveydestä olen huolissani. Heidän on vaikea opetella syömään terveellisesti, koska ovat nuoruudessaan saaneet epäterveellistä ruokaa. Jos minä olisin saanut päättää niin näin ei olisi käynyt. Minulla on ollut aina omat ruokani ja ruoka-aikani, siksi vaimo on päässyt pilaamaan lastemme ruokailutottumukset. Aikuisiahan he jo ovat. Sinkkuina asuvat kumpikin ja töitä tekevät aamusta iltaan nyt korona-aikana kodeissaan. On se kovaa heidänkin elämänsä, asuntolainat pitää hoitaa ja nyt uumoillaan, että tulee lama ja korot nousevat, miten sitten ollenkaan pärjäävät.

Minä en kuulemma ymmärrä miten paljon vaimo liikkuu, kun tiskaa, lakaisee, moppaa, tamppaa, luutuaa, pyyhii, huiskii, hinkkaa, pesee, kiillottaa. En kai ole näkemässä ollessani lenkillä. Se on vaan sellaista höpinää, kun ei viitsi lähteä lenkille ja antaa kroppansa rapistua kohti ennenaikaista hautaa.

En minä näistä asioista usein vaimolle puhu, mutta aivan pakko on välillä. Olisihan se hullua, jos en välillä sanoisi kauniisti, että laihduttaisit nyt edes muutaman kilon. Kerran tässä menin sanomaan, että pakkoko on tehdä jouluksi rasvaista lanttulaatikkoa ja vaimo meinasi vallan räjähtää. Väitti, että joulun lanttulaatikko ei ollut rasvaista. Piti minua niin yksinkertaisena, etten tietäisi. Jankutti vaan kiven kovaan, että hän ei laittanut siihen ollenkaan voita tai muuta rasvaa, ei tipan tippaa. Piti nyt sellaisesta pienestä huomautuksesta niin hikeentyä.

Penkkiurheilijana olen monipuolinen, varsinkin kaikki joukkuepelit ovat mieleeni. En niitä matkusta paikanpäälle katsomaan kuin harvoin kavereiden kanssa, mutta televisiosta katson melkein kaiken mitä tulee. Siinä on hyvä samalla venytellä, voimistella tai liikkua jumppapallon, tasapainolaudan tai steppilaudan kanssa. Mainoskatkoilla voi käyttää hyppynarua.

Yleisesti ottaen hyvät välineet ovat tärkeä osa liikuntaa, ja oikeanlaiset vaatteet myös. Sain vaimolta moitteita, kun hän näki viimekertaisen urheiluliikkeen kuitin. Hän ei tajua, että kunnon sukset maksaa monta sataa ja pitäähän olla yhteensopivat siteet ja monot. Tarvitaan myös sauvat, hanskat, lasit, juomareppu ja hiihtoasu. Niillä ostoksilla tonni on pieni raha, mutta into vähenee nopeasti, jos ei ole kunnon välineitä. Enkä minä tarvitse kuin kahteen lajiin: maastohiihtoon ja juoksuun. Siinä on edulliset lajit.

 

$€