Piristy!

On asioita joille en voi mitään, niitä ei kannata jämähtää miettimään, vaan nyt pitää katsoa muualle ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäin. Tai voinhan katsoa kauemmaksi ja kehitellä jotakin aivan uutta. Mitähän se uusi voisi olla, jaa-a. Mutta viimeksi jäin siihen, että pitäisi lukaista valmiina oleva muisteluni läpi, korjailla asiavirheitä ja viilata pilkkua. Kai se tämänkin jälkeen pitää vielä kertaalleen lukea, luulen niin. Ja sitten pitäisi etsiä siihen opukseen sopivai kuvia, siinäpä homma.

Tekstin kanssa pääsin jo alkuun, olen lukenut 33 ensimmäistä sivua.

img387.jpg

Mihin lähtisin mukaan. Mulla on aina niin vaikeaa ihmisten seurassa. En osaa puhua mitään. Jos puhun, joku loukkaantuu, koska en osaa huomioida kaikkien näkemyksiä. Messussa mä osaan olla, kun istun hiljaa peräpenkissä ja luikin siitä ajoissa ulos. Missään seuroissa, ompeluseuroissa, kerhoissa tai kirkkokahveilla en osaa olla tai siellä tuntuu, että se on aivan turhaa, koska en saa sieltä itselleni mitään, enkä osaa antaa kenellekään mitään.

Ei se mitään, kotona on hyvä olla.

 

$€