- Iiiik, huudahdin, kun katsoin varastolaatikosta nostamani vihon sisään, se oli päiväkirja vuodelta 1968.

Jotenkin karulla tavalla tuli eteen ajan kulumisen todellisuus. En oikein itsekään uskonut, että olen kirjoittanut päiväkirjaa 50 vuotta sitten. Mitä tuona aikana on tapahtunut. Jos niin paljon aikaa, ja paljon enemmänkin, silloinhan jo kirjoitin, on takana päin, niin paljonko voi olla edessä, ainakin vähemmän kuin takana. Pysähdyttäviä tällaiset hetket, kun tajuaa jollakin todellisella tavalla ajan kulun. Se on paljon kouraisevampaa, kuin se, että näkee kellon sekuntiviisarin pyörivän ikuista ympyräänsä tai huomaa numeron vaihtuvan toiseksi kellon nelinumeroisessa sarjassa.

Olen ajautunut muutenkin Suomi-100 tunnelmiin, kun olen penkonut vanhoja tavaroita ja papereita. Kävin myös katsomassa uusimman Tuntemattoman, vaikka en ole ollenkaan sotaelokuvien ystävä. En ole myöskään elokuva-asiantuntia, mutta minusta tämä oli parempi kuin kumpikaan edeltäjistään. Mitä elokuviin tulee, katsoin myös telkkarista elokuvan, jossa Alfred Kordelin ammuttiin, mikä Mommila sen nimi sitten olikaan.

Olen joskus kauan sitten tulostanut netistä Suomi-80 sivustolta vuosien 1917-1918 tapahtumat paperille. Tulostin se äitilleni ja hän on lukenut sitä varmaan yli kymmenen vuotta, mutta nyt hän käski minun viedä sen pois, eli se on nyt meillä. Olen siitä nyt lukenut päivittäin, että mitä 100 vuotta sitten tapahtui.

Löysin isäni jäämistöstä myös historiikin aivan tämän paikan tapahtumista 1917-1918. Siinä oli muutama kohta, joiden avulla nyt tiedän, että minä päivinä tapahtui jotkut mummun kertomat yksityiskohdat. Mun kumpikin pappa on ollut hyvin passiivinen kapinan aikaan. Talollinen, valkoisiin kuulunut, kyyhötti kevättalven suolla kuusen juurella piilossa ja torppari, punaisiin kuulunut, makasi peiton alla hirveässä lääkkeen hajussa muka sairaana. Tiedän, että äitini kodissa ei silloin ollut pikkulapsia, mutta isäni kodissa oli isän siskoja jo syntynyt. Nyt mun pitää kaivaa sellaiset paperit esille, joista selviää, että odottiko mummu silloin lasta, synnyttikö vai imettikö, jotakin niistä, koska hän on synnyttänyt neljä tyttöä vuosina 1915-1921.

Ei tämä elämä pelkkää mennyttä ole, kyllä tämä päivä myös on olemassa ja mun elämässä.

 

SE