Olen vähän toisinajattelija. Minä odotan nuuttia, en niinkään joulua. Ja kaiken lisäksi minulla on vanhan ajan allakka, joka virallisesti poistui käytöstä 1708, siinä nuutti oli loppiaisen jälkeinen päivä 7.1.

Vaikka nuoruudessani nuutin nimipäivä oli siirretty jo olemaan 13.1, niin nuuttipukit kulkivat silti 7.1. Ja minun kodissani on aina 7.1. ollut joulun lopetuspäivä. Vuonna 1972 nuuttipukkiperinteen päivä muuttui, kun loppiainen siirtyi vietettäväksi aina lauantaina ja päivämäärä oli mitä milloinkin. Kun vuonna 1992, lasteni lapsuudessa, loppiainen siirtyi taas vanhalle paikalleen 6.1. viikonpäivästä riippumatta, jäivät nuuttipukit kulkemaan 13.1. Minusta tuo nykyinen nuutinpäivä venyttää koulunajan liian pitkäksi.

Minulla joulu loppuu loppiaiseen ja seuraavana aamuna joulukuusi riisutaan koristeistaan. Joulukuusen koristelussa ei ole muuta sääntöä kuin, että tähti laitetaan ensimmäiseksi ja otetaan pois viimeiseksi. Nuutin aamuna kuusi karsitaan ja runko katkaistaan kolmeen osaan. Kuusi poltetaan leivinuunissa. Meiltä ei ole koskaan viety joulukuusta ulos, ei lapsuudenkodistani eikä omasta kodistani.

Nuuttipukki perinteeseen en ole koskaan ihastunut. Lapsena kävin naapurissa kerran tai kaksi, mutta ei se ollut kivaa. En muista, että omat lapseni olisivat koskaan käyneet nuuttipukkeina, vaikka palmusunnuntaina kylläkin virpomassa. Kai asiaan vaikuttaa se, että nuutin aikaan täällä maalla on tosi pimeää kulkea oudoissa pihoissa ja kyläteillä, mutta virpomisen aikaan näkee hyvin kulkea.

 

 

Nyt kun tätä kirjoitan, kuuluu keittiöstä iloinen tulen rätinä, joulukuusi siellä muuttuu savuksi.

Oli nuutti milloin tahansa, mutta tänään on meidän hääpäivä, ei mitään pyöreitä.

 

$€