Olen täällä teiltä salaa opetellut käyttämään tätä systeemiä. Taustakuvaa olen vääntänyt pystyyn ja vaakaan, niin ja näin. Kuva on aito, käsittelemätön, tärähtänyt (kuten ottajansakin). Siinä on ovi. Sana ovi on minulle tärkeä sana. Ovesta pääsee sisään, jos ulkona on kurja olla. Ovesta pääsee ulos vapauteen, jos sisällä olo kyllästyttää.

Mitä sitten, jos ovi onkin kiinni

Lukossa

Mitä, jos ei olekaan ovea, pelkkä aukko

En voi saada rauhaa oven takana piilossa, yksityisyyttäni

Kuvassa oleva ovi on kirkon ovi. Nuoruuteni aikaisessa Raamatussa lammastarhassa oli ovi mutta nykyään se on portti. Johanneksen evankeliumin kymmenennen luvun alku menee näin:"Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen.  Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä.  Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä."

Ja jotta sain tuon kuvan sopimaan taustaan paremmin jouduin kaatamaan kuvan kumoon, vaakatasoon. Mikähän luukku siitä tulikaan?

Miksi valitsin tuon kuvan? Sitä en pohtinut! Selasin vain pienen hetken kuviani etsimättä mitään ja tuossa on taustaan sopivaa kuviota, kaunista kiemuraa. Entä väri? Yleensä en valitse sinistä! Nythän piti etsiä uudis ideoita!

Tässä se ovi pystyssä:

Kuva0736muok-normal.jpg

Nyt ajattelen ison viisauden pienestä päästä: Kun toiset ovet jäävät raolleen tai menevät kiinni, niin toiset ovet avautuvat vieläkin helpommin. Toivon ainakin niin. Etsin ovia, jotka saisin avattua ja edessäni olisi jotakin kaunista.