Jos seitsemännellä kuulla syntyneet kaksoisveljeni olisivat selvinneet elämään, tänään he viettäisivät 60-vuotissyntymäpäiviään.

Olin silloin juuri täyttänyt neljä vuotta ja muistan sen päivän tapahtumista paljon, mutta ei ne elämääni järkyttäneet. Äiti tuli pian kotiin ja minun näkökulmasta kaikki oli entisellään.

Vasta aikuisena tajusin, että päivä 19.11.1962 on määrännyt koko elämäni suunnan. Jos minulla olisi ollut veli, ei minusta olisi tullut viljelijää kotitilalleni, vaan jotakin aivan muuta. Mitä? Sitä en tietenkään tiedä.

Olisin ollut erilainen siinäkin mielessä, että minun ei olisi tarvinnut yrittää täyttää perheessämme vallinnutta pojan puutetta.

Kaikkea ei ole minulle puhuttu, mutta saamistani tiedon paloista olen koonnut vuosien varrella elämäni palapeliä ja siihen muotoutunut kuva estää minua täysillä kunnioittamasta äitiäni. Niin se vaan on, mutta jos saamani käsitys on väärä, niin senkin syy on äitini, miksi hän ei ole kertonut minulle koko totuutta.

Muuten tänään oli hyvä päivä.

$€