13.10.

Söin kasvarissa kypsiä tomaatteja.

Siirsin tomaatin taimet makuuhuoneen ikkunalle, siinä on valoisin mahdollinen paikka. Niiden tilalle kamariin toin rahapuun ja pitsi-itulehden.

Keitin mieheni viimeksi poimimat puolukat hilloksi, koska pakastimet on täynnä.

Kumpikaan rahapuu (40 cm) ei pysy pystyssä, koska ovat olleet koko kesän sama puoli makkarin ikkunaan nojaten.

14.10.

Istutin kolme kesän pienissä ruukuissa äitini ikkunalla kitunutta monihaaraista kiinanruusua (n. 50 cm) samaan ruukkuun. Jos ovat vielä keväällä hengissä, leikkaan reippaasti. Kerran leikkasin tädiltäni saamani ihanan kiinanruusun syksyllä ja se kuoli talven aikana. En tiedä johtuiko se syksyisestä leikkaamisesta vai mistä, mutta sen jälkeen en ole leikannut kiinanruusuja syksyllä, kesällä kylläkin. Taidan viedä tuon ruukun äitini peräkamariin.

Istutin kuusi vedessä seisonutta apostolinmiekan viuhkaa yhteen ruukkuun. Tämäkin taitaa muuttaa äitini taloon. Mun pitää ensi viikolla siivota ja järjestellä siellä kaikki huonekasvit. Pelakuut eivät vaan lopeta kukkimistaan, joten en ole raaskinut siirtää niitä keittiön valoisilta ikkunoilta pois. Siinä äiti katselee niitä, kun ei paljon muissa huoneissa kulje, onneksi. Oli toissa iltana kaatunut pitkin pituuttaan peräkamarin lattialle. Onneksi ei ollut lyönyt päätään. En kykene edes kuvittelemaan, että mitä siitä olisi seurannut. Seuraavaan päivään asti lattialla. Sairaalaan. Hoitokotiin. Hautaan. Kaikki mahdollista.

 

Keräsin tomaatteja ja raakileita kasvihuoneesta pois. Vein raa’at miehen verstaaseen kypsymään, en tuonut sisälle, koska niiden mukana saattaa kulkea ansarijauhiaisia, näytti lentelevän kasvarissa.  Ihan oikeesti lokakuun aikana kasvariin on ilmestynyt uusia tomaatin raakileita ja siellä on kypsynyt tomaatteja. Mulla meni nyt tomaatin ensi kesän viljelysuunnitelmat uusiksi. Ja sitten tietysti ensi kesänä on täysin erilaiset säät kuin nyt oli. Vein kottarikuorman versoja kasvarista kompostiin.

 

Vielä oli yksi kolmiokäenkaali kosteana, toin sen keittiöön kuivumaan. Toiset ovat jo tuvan kaapissa talviunilla.

Leikkasin toisesta tuliköynnöksestä kaikki pitkät versot pois, se oli niin iso. Jospa vien senkin äidille. Toinen tuliköynnös on tuvassa, vaikka oli tarkoitus, että meillä ei jatkossa ole tuliköynnöstä. Koska se on niin ihanan kamala. Kukat ovat ihania, piristävät, apean mielen. Lattialle tippuva mesi on taas kamalaa siivottavaa, tahmeaa.

 

Mies kävi puolukoilla. Sanoi, että pellolla oli herkkusieniä, kun hän pui. En ollut enää, no, siitähän jotain kuukausi jo aikaa, kun pui. Keräsin vain kiviä. Kamala pamaus, kun tuollainen jämähtää paalaimen sullojan väliin. Pienen saan naputeltua vasaralla pois, mutta isompi vaatii miehen ja rautakangen. Pitäisi varmaan lenkkeillä niitä pois. Ei ole vaan kivaa hommaa. Löysin tien varresta muutaman voitatin. Nyljin niistä moreenit pois ja sitten pannulle.

$€