Tässä se on: pahvinen auringon harmaannuttama laatikko, sisässään lapsuuteni pettymys: viisituhat palanen palapeli, jota kasasin viikkotolkulla. Viimein se oli melkein valmis, melkein, mutta yksi pala puuttui, sitä ei ollut missään. Ei varmaan ole nytkään. Vihaan tuota laatikkoa. Kaadan samaan kippoon kaikki elämäni palapelit sekaisin, ja revin pieniksi paloiksi sukututkimuksen. Sinne samaan soppaan kaikki ahkerat, rikkaat, viisaat ja kauniit sukulaiseni. Sitten tartun kiinni päiväkirjaani, siinä on nuoruuteni suuret haaveet, komeat miehet joihin ihastuin, lapselliset runonpätkät. Silpuksi sekin. Samaa vauhtia menee, lohkokirjanpito, tukihakuohjeet, paikallislehdet, Maaseudun Tulevaisuudet, Koneviestit. Sitten tarvitsen sakset. Vanhoja valokuvia. Leikkaan ne saksilla neliöiksi, kolmioiksi ja ympyröiksi: ruumisarkkuja, vihkikuvia, rippikuvia, ylioppilaita, luokkakuvia, vastasyntyneitä, syntymäpäiväsankareita. Sinne vaan samaan kippoon kaikki, sekoitan kaikki yhteen, kaadan silpun tuvan matolle. Siinä on elämän kirjo! Onko se jotakin kaunista? Roskakasa! Käteeni jäi vain vähän paperia, se on pala karttaa, siinä on osa Turkua: Pansion telakka, Messukeskus Artukaisissa ja Ruissalon rantaa.

 

Miksi täällä on tällaista? Täällä kaikki asiat kietoutuu yhteen: sukupolvien ketju, sukulaiset, naapurit, tuotantosuunta ja poliittinen tilanne. Onko hyvä vai huono asia se, että naapurit ovat sukulaisia keskenään? Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia eteenpäin, mutta täällä elää pieni kummitus, on asioita, joista ei puhuta tai kuiskataan vain luotettavan ihmisen korvaan. Minua kummastuttaa miten tähän nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu. Kasvaako sukupuu kieroon, onko siitä kadonnut oksia? 

 

Uusi viljelijäsukupolvi toi tullessaan Valmettiin sata tai kaksisataa hevosvoimaa lisää ja Sampo levisi kaksinkertaiseksi. Kaikilla viljelijöilläkään ei ole samanlainen kuva traktoriajan maataloudesta, osa ei ehdi tai jaksa ajatella menneitä vuosia, osalle niillä ei ole mitään merkitystä. Millaisia valintoja tiloilla on vuosien varrella tehty? Olisiko ollut parempia vaihtoehtoja? Monet asiat muuttuvat vuosien kuluessa, jotkut pysyvät samoina. Kuitenkin kaikki ruoka tulee maalta, tuli se mistä maasta tahansa.

 

SE

 

Ja jatkan vanhojen papereiden parissa.