torstai, 21. toukokuu 2020

Pään tyhjennys

Miten tässä näin kävikään, että kuukausi vierähti huomaamatta. Monesti oli mielessä, että pitää kirjoittaa uusiopaperin tekemisestäni jatko-osa, mutta eipä sitä vaan ole tullut, paperia kyllä tuli. Ja sitten menin ulos, enkä ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. En ole kirjoittanut muisteluitakaan muuta kuin avainsanoja bujon sivujen reunoihin.

Siinä se mitä en ole tehnyt, mutta olen kääntänyt lapiolla pihassa itselleni lisää viljelysmaata, pudistellut juurakoita tuuleen ja paisteeseen kuivumaan. Siirrellyt ja jakanut monivuotisia kasvejani. Olen kylvänyt paljon viime syksynä omasta pihasta keräämiäni siemeniä ja olen yrittänyt ottaa selvää, että millä keinolla ne saisi itämään. Pitääkö mun tunkea jääkaappi täyteen niitä, jotka vaativat kylmäkäsittelyn, vai odotanko seuraavaa talvea. Tai sitten kerään taas syksyllä uudet siemenet ja viisastuneena kylvän ne jo syksyllä. Olen kantanut kellarista ulos paljon ruukkuja, joissa oli kasveja talven, osan olen istuttanut maahan, osa saa olla ruukuissa. Kellarissa oli joitakin kylvöksiä kylmäkäsittelyssä. Niiden pieniä taimia pitäisi nyt koulia ruukkuihin tai rikkaruohottomaan kohtaan maahan. Ei mulla mitään rikkaruohotonta kohtaa olekaan. Melkein riemusta kiljuin, kun näin ensimmäiset väinönputken taimet. Nyt niitä on jo monta, todella hieno homma.

Sisällä on ahtaus, huonekasveja on kaikkialla. Heti, kun seurakunnan kirpputori aukeaa kahden viikon kuluttua, kiikutan sinne takaluukullisen huonekasveja. Tänään toin äitini luota siellä vedessä juurtuneet pelakuitten pistokkaat, oli siinä vähän muitakin kasveja. Niistä tuli monta ruukullista. Tyttö lupasi ottaa pihaansa pulakuita. Hänellä on nyt aikaa touhuta pihassa, tämä on hänen ensimmäinen työttömyysviikkonsa. Pitäisi varmaan olla huolestunut hänen työtilanteestaan, mutta minusta on helpottavaa, kun hän saa vähän hengähtää. Hänellä on kaksi lasta, 3- ja 2-vuotiaat, olkoot nyt vaikka Kake ja Veke, tyttö ja poika. (heillä on ollut täällä toisenlaiset nimet, mutta ne nimet eivät olleet oikein hyvät, niin mummu laittoi nyt paremmat, ehkä?). Tyttö opiskelee työn ohessa, nyt siis työttömyyden ohessa, ylempää AMK-tutkintoa. Olen viime aikoina sanonut hänelle, että on olemassa ihmisiä, naisia, jotka hoitavat kotona kahta pientä lasta eivätkä tee muuta ja on ihmisiä, jotka käyvät kokopäivätyössä eivätkä tee muuta ja on ihmisiä, jotka opiskelevat AMK:ssa eivätkä tee muuta. Pitääkö sitten jonkun tehdä niitä kaikkea kolmea yhtä aikaa. Ja lomatkin oli pitämättä yli kahdelta vuodelta, sai ne nyt sitten rahana. Tämä työn loppuminen on ollut tiedossa jo vuoden, kun monikansallinen firma sulki yhden toimipisteensä. Sekin homma tuotti mulle lisää kasveja, kun tyttö tyhjensi työpaikkansa huonekasvit, hän roskiksen sijaan kantoi ne autoonsa ja, kun hän ei ottanut niitä kaikkia heille, niin minä toin ne tänne. Kiitos vaan. Saan monta kasvia kirppikselle, kun pätkin ne pitkät kultaköynnökset pistokkaiksi. Tytön taloustilanne ei huonontunut, kun saa ansiosidonnaista ja kotihoidontukea ja päivähoitomaksua ei tarvitse maksaa.

Olen ollut auttamassa esikoista peltohommissa. Kai minusta on hyötyä ollut, vaikka kritiikkiä on tullut, äestin väärään suuntaan, lohkojen kulmat kultivoin huonosti, ja sellaista pientä napinaa on kuulunut. Nyt mun mies on äestämässä viimeistä kauramaata ja esikoinen kylvää kauraa. Ohrat kylvettiin ensin. Kun esikoinen on kylvänyt osaan viljamaista nurmisiemenen, niin sitten vasta urakka alkaa. Esikoisella on 20 hehtaaria uutta vuokramaata, jota hän on sopimuskauden alkajaisiksi kunnostanut: kaivanut ja kaivattanut ojia, räjäytellyt kiviä ja tehnyt trumpuja, nyt se alue on vähän vaiheessa, näyttää Salpalinjalta lohkareineen. Nyt pitäisi saada se kylvökuntoon, ehkä minulle annetaan taas vaihteeksi käyttöön kultivaattori, koska kaivuria tai dumpperia en aja, vaikka esikoinen pyytäisi.

Sää on ollut oikukasta, juuri tässä kohtaa ei ole sateet pahasti haitanneet hommia, mutta kuurot ovat olleet varsin paikallisia, tuossa aivan lähellä tuli pari kuuroa, yhteensä yli 50 mm vettä, osittain se tuli lumena ja lumirakeina. Niitä kylmiä kuuroja on tässäkin tullut vähän väliä, mutta vain muutamia millejä kerralla.

IMG_3210%20%282%29.jpg

Kaljapelto kylmän peiton alla.

Nou hätä, lämpimämpää säätä on tulossa, ilmatieteenlaitos lupaa niin.

lauantai, 18. huhtikuu 2020

Teen uusiopaperia

Käytän raaka-aineena munakennoja, myös kaikki muu paperin ja pahvin kaltainen käy. WC-paperitötteröt ovat hyviä. Voihan massaksi silputa vaikka käyttämättömiä aanelosia, mutta onko siinä mitään järkeä. Käytetty paperi sopii hyvin: veroehdotus tai ne keskussairaalan kirjeiden sivut, jossa on vain oma nimi, mitä nyt kuhunkin huusholliin tulee turhaa paperia.

IMG_2979%20%282%29.jpg

Revein munakennot kattilaan, sitten ne likos muutaman päivän. Koska näillä kylmillä tuulilla pitää lämmittää hellaa, niin kattila on kiehunut siinä perunakattilan vieressä päivittäin. Tavallisella yksivietärisellä vispilällä menee revityt palat pienemmiksi.

IMG_2812.jpg

Varsinaista hienontamista varten massaa kannattaa laittaa pienissä erissä isoon syvään astiaan, kaupan ilmaisämpäri on mitä mainioin. Minulla on tällainen keskustalainen vaaliämpäri.

Käytän hienontamiseen sauvasekoitinta, mutta pelkää, että se hajoaa, sillä se on vanha halppisvekotin, mutta vielä toimii.

IMG_3000%20%282%29.jpg

Viiran tein kahdesta taulunkehyksestä, jotka edellisessä asumuksessamme roikkuivat tuvan seinällä parikymmentä vuotta. Toiseen nidoin muovista kärpäsverkkoa. Se aaltoilee vähän, mutta ei haittaa ollenkaan. Toisen laitan verkon päälle rajaamaan massaa.

IMG_2998.jpg

IMG_2999%20%282%29.jpg

Varsinaiseen paperin valmistamiseen pitää olla laaja astia, pesuvati, punkka tai soikko. Minulla on vati, jota käytin tiskaamisessa ennen, kuin mulla oli täällä tiskipöytää. Mitä isompi viira, sitä laajempi astia pitää olla.

IMG_3005.jpg

Paljonko litkuun laitetaan massaa ja paljonko vettä, sitä ei voi selittää. Kun massaa on vähän tulee ohuita papereita, kun on paljon tulee pahvia. Viira sujautetaan pää edellä litkuun ja kahmaistaan verkon päälle massaa. Sitten valutetaan hetki.

IMG_2824%20%282%29.jpg

Rajaava kehys otetaan pois ja paperi kipataan kuitukankaan päälle. Kankaan alla on hyvä olla kerros sanomalehteä. Paperia kuivataan painelemalla verkkoa sienellä. Vesi imeytyy hyvin sieneen, vesi puristetaan pois sienestä. Viira nostetaan varovaisesti irti. Paperin päälle laitetaan kuitukangas ja päältä kaulitaan varovaisesti. Päällimmäinen kuitukangas otetaan pois, pitää varoa paperin repeämistä. Kuitukangas, jossa on paperi kiinni ripustetaan kuivumaan.

IMG_2822%20%282%29.jpg

Kun paperi on kuiva, kuitukangas irrotetaan siitä. Sitten vain mielikuvitus on rajana sille, että mitä paperilla voi tehdä.

IMG_3007.jpg

Vain kokeilemalla voi löytää sen mitä haluaa. Ehdottomia sääntöjä on vain yksi: älä kaada kuituja sisältävää vettä viemäriin.

 

$€

keskiviikko, 15. huhtikuu 2020

Kevättä

Oli tarkoitus tällä viikolla aloittaa kasvihommat pihassa, mutta on nyt vähän hidasteita matkassa, lunta maassa tai oli aamulla, kyllä se nyt päivällä on sulanut. On kuitenkin liian kylmää pihahommille, joten kirjoitan vaan muisteluitani, leivon sämpylöitä ja liotan ja keitän lisää munakennoja, jotta voisin taas tehdä uusiopaperia.

IMG_2968.jpg

IMG_2970.jpg

Tuleeko nyt se talvi, joka on vielä tulematta?

$€

perjantai, 3. huhtikuu 2020

Uusiopaperia

Viime viikolla suunnittelin, että tässä tämän kuun ensimmäisinä päivinä kokeilen tehdä uusiopaperia kauniissa kevätilmassa ulkona. Tekemäni arkit kuivuvat auringonpaisteessa lämpimässä kevättuulessa. Mutta nyt tuleekin lunta vaakatasossa ja on kylmä, ei tuolla ulkona voi sormia vedessä liottaa. Tässä kävi juuri niin, kuin talvemmalla ennustin, että koska ei ollut talvea, ei tule lämmintä kevättäkään. Sillai kävi myös 2013, silloin oli olematon talvi, vaikkakin vähän kylmempi kuin nyt, silloin taisi sataa räntää vielä toukokuullakin. Olisi ollut hyvä pitkäntähtäyksen sääennuste multa, pitäisikö ruveta Sammakkomieheksi Tai Satumummuksi tai joksikin.

Niin, nyt ei ole lämmin ulkona, mutta kun munakennon palat oli jo lionnut, niin tein sitten paperia keittiössä lämpimässä. Tein eilen ja jatkoin tänään ja teen vielä huomennakin.

Iltapäivällä kävin aitassa penkomassa vanhoja muistiinpanojani ja ihan sattumalta löysin mapin, jossa oli uusiopaperin valmistus. Olin silloin muinoin 1990-luvulla tehnyt maitotölkeistä. Millaisia ne silloin mahtoivat olla. Jostakin aivojeni pohjalta tuli sellainen muistikuva, että olen kiskonut niistä pinnasta muovikalvoa pois. Olin kokeillut monia muitakin materiaaleja. Hommani oli ollut suurisuuntaista, sillä olin pehmittänyt massaa betonimyllyllä, jossa oli ollut kiviä mukana pyörimässä. Tuollaista en kyllä ollenkaan muista, mutta porakoneen sekoitinvispilän muistan.

Sieltä löytyi tällaiset arkit muiden joukosta. Tummassa taitaa olla jotakin kukkia mukana, villinä veikkauksena heitän: maitohorsman kukkia. Niitä ainakin olisi ollut suurempiakin määriä helposti saatavilla. Vaaleassa on sen maitotölkin lisäksi silputtua sisalnarua.

img302.jpg

 

img303.jpg

Olen nyt innostunut tästä munakennojen uudelleenkäytöstä ja muidenkin roskiksi päätyvien papereiden. Vessaparirullien hylsyt saataisi myös olla hyviä tähän hommaan ja sanomalehti ja kasvimateriaalit ja langat ja kankaat ja mikä vielä.

Uutta lastia munakennoja en taita likoamaan enää ennen pääsiäistä, mutta heti sen jälkeen. Luulen niin.

 

$€

 

maanantai, 30. maaliskuu 2020

Pitsi-itulehti

IMG_0367%20%282%29.jpg

 

Kun löysin tämän talvemmalla veteen tökkäämäni pitsi-itulehden pistokaspurkkien seasta, tajusin, että mun pitää kirjoittaa muisteluihini pitsi-itulehdestä omia muisteluita ja siitä miten äitin tädin ikkunalla oli laskuvarjojääkäri kasvamassa.

Eihän se huonekasvina muuta ole kuin hassu ja erikoinen. No, onhan lehdet kauniitakin silloin, kun niiden reunoissa on tasaisena rivistönä pieniä taimia.

Siinä on nyt juuria, taidan laittaa sen ruukkuun multaan kasvamaan.

 

$€