perjantai, 3. huhtikuu 2020

Uusiopaperia

Viime viikolla suunnittelin, että tässä tämän kuun ensimmäisinä päivinä kokeilen tehdä uusiopaperia kauniissa kevätilmassa ulkona. Tekemäni arkit kuivuvat auringonpaisteessa lämpimässä kevättuulessa. Mutta nyt tuleekin lunta vaakatasossa ja on kylmä, ei tuolla ulkona voi sormia vedessä liottaa. Tässä kävi juuri niin, kuin talvemmalla ennustin, että koska ei ollut talvea, ei tule lämmintä kevättäkään. Sillai kävi myös 2013, silloin oli olematon talvi, vaikkakin vähän kylmempi kuin nyt, silloin taisi sataa räntää vielä toukokuullakin. Olisi ollut hyvä pitkäntähtäyksen sääennuste multa, pitäisikö ruveta Sammakkomieheksi Tai Satumummuksi tai joksikin.

Niin, nyt ei ole lämmin ulkona, mutta kun munakennon palat oli jo lionnut, niin tein sitten paperia keittiössä lämpimässä. Tein eilen ja jatkoin tänään ja teen vielä huomennakin.

Iltapäivällä kävin aitassa penkomassa vanhoja muistiinpanojani ja ihan sattumalta löysin mapin, jossa oli uusiopaperin valmistus. Olin silloin muinoin 1990-luvulla tehnyt maitotölkeistä. Millaisia ne silloin mahtoivat olla. Jostakin aivojeni pohjalta tuli sellainen muistikuva, että olen kiskonut niistä pinnasta muovikalvoa pois. Olin kokeillut monia muitakin materiaaleja. Hommani oli ollut suurisuuntaista, sillä olin pehmittänyt massaa betonimyllyllä, jossa oli ollut kiviä mukana pyörimässä. Tuollaista en kyllä ollenkaan muista, mutta porakoneen sekoitinvispilän muistan.

Sieltä löytyi tällaiset arkit muiden joukosta. Tummassa taitaa olla jotakin kukkia mukana, villinä veikkauksena heitän: maitohorsman kukkia. Niitä ainakin olisi ollut suurempiakin määriä helposti saatavilla. Vaaleassa on sen maitotölkin lisäksi silputtua sisalnarua.

img302.jpg

 

img303.jpg

Olen nyt innostunut tästä munakennojen uudelleenkäytöstä ja muidenkin roskiksi päätyvien papereiden. Vessaparirullien hylsyt saataisi myös olla hyviä tähän hommaan ja sanomalehti ja kasvimateriaalit ja langat ja kankaat ja mikä vielä.

Uutta lastia munakennoja en taita likoamaan enää ennen pääsiäistä, mutta heti sen jälkeen. Luulen niin.

 

$€

 

maanantai, 30. maaliskuu 2020

Pitsi-itulehti

IMG_0367%20%282%29.jpg

 

Kun löysin tämän talvemmalla veteen tökkäämäni pitsi-itulehden pistokaspurkkien seasta, tajusin, että mun pitää kirjoittaa muisteluihini pitsi-itulehdestä omia muisteluita ja siitä miten äitin tädin ikkunalla oli laskuvarjojääkäri kasvamassa.

Eihän se huonekasvina muuta ole kuin hassu ja erikoinen. No, onhan lehdet kauniitakin silloin, kun niiden reunoissa on tasaisena rivistönä pieniä taimia.

Siinä on nyt juuria, taidan laittaa sen ruukkuun multaan kasvamaan.

 

$€

 

keskiviikko, 25. maaliskuu 2020

Lintuja

Lisää ei niin kovin hyviä kuvia linnuista.

Talitiainen suunnittelee jotakin.

IMG_0321%20%282%29.jpg

IMG_0320%20%282%29.jpg

En tiedä mitä tuon päässä liikkuu. Siinäpä olisi hyvä kirjoitusharjoituksen aihe: Tintin suunnitelmat.

 

 

$€

tiistai, 24. maaliskuu 2020

Laakeri kukkii

Luulin, että mun laakeripuussa on vain kilpikirvoja, mutta siinä olikin kukkia. Lehdissä on yleensä kilpikirvoja, niin nytkin. En laita siihen hyönteistikkuja, koska napsin siitä lehtiä soppaan. Pitää yrittää tulla muilla konsteilla toimeen kilpikirvojen kanssa, siis pyyhiä lehtiä ja suihkuttaa. Kun säät vähän lämpenevät puu pääsee ulos, mutta sitä ennen sille pitäisi hommata isompi ruukku.

IMG_0283%20%282%29.jpg

Eihän nuo kukat suuria ja komeita ole, mutta ihan söpöjä ovat.

 

$€

maanantai, 23. maaliskuu 2020

Lintuja

Nuorena neitinä olin kiinnostunut linnuista. Ei minusta koskaan kehittynyt varsinaista lintubongaria, mutta pidin kirjaa näkemistäni linnuista ja tein keväisin linnunpönttöjä, joiden puuhun kiinnittämisessä isäni auttoi. Tein monta telkänpönttöä ja sain niihin asukkaita. Siihen aikaan tehtiin myös kottaraisen pönttöjä, silloin oli kottaraisia. Ne katosivat yhtäkkiä joskus 1980-luvulla kertaheitolla kaikki, nykyään voi nähdä muutaman kesässä. Ennen niitä oli vaivoiksi asti, söivät ainakin pihan marjat.

Viime keväänä siskoni oli saanut jonkun lintubongausinnostuksen ja pyysi minua päiväksi kaverikseen. Minä olin jo iltapäivällä kyllästynyt koko hommaan, mutta listaan kertyi paljon lintujen nimiä, myös ruskosuohaukka.

Olen yrittänyt pitää jarrut kiinni, etten vaan innostu liikaa linnuista, sillä se jos jokin vie mennessään. Nyt, kun on asuttu täällä metsässä viisi talvea, niin minulla on ollut ruokintapaikka linnuille. Ei siinä mitään harvinaisuuksia ole käynyt. En aio alkaa kuvaamaan lintuja, ne ovat liian liikkuvaisia minulle, kasvit on helpompia, ne eivät liiku, paitsi huojuvat tuulessa. Mutta kuitenkin otin muutaman kuvan linnuista. Ne sopisivat parhaiten Faseen Paskat luontokuvat osastoon, mutta ovat nyt tässä kuitenkin.

lintu.jpg

lintu3.jpg

Tämä lienee vihervarpunen

lintu2.jpg

Hömötiainen

lintu4.jpg

Kuivatuista pihlajanmarjoista on jäljellä vain moskaa, mutta siellä on myös pikkuvarpunen. Meillä täällä mestsässä en ole nähnyt niitä aikaisemmin. Esikoisen pihatossa elää varpusparvi, se pysyy vuodsta toiseen saman kokoisena, kun välillä siellä istuu pöllö odottamassa ruokaa ja sitten taas välillä viilettää haukka.

lintu5.jpg

Siellä pitää sinitiainen taukoa luumupuussa.

$€