Nyt kukkii jo nekin silkkiunikot, jotka olen keväällä kylvänyt, eikä vain ne jotka ovat kylväytyneet minne sattuu.
Pietaryrtti oli lapsuudessani kukkapenkin perenna, nyt se on pellonojien ja joutomaiden kaunistun. Meillä edelleen pihassa.
Lapinnauhus on hädässä, sillä ei ole tilaa kasvaa, mutta minulla on suunnitelma sen pelastamiseksi, mutta tässä kuivuudessa ei voi siirtää yhtään kasvia.
Väinönputki ei tykkää olostaan, se on joutunut kasvamaan kuivaan saveen, mutta haluaisi tunturipuron rannalle. Yrittää kuitenkin kukkia viimeisillä voimillaan.
Kurkkuyrtti ei ole nykyään enää niin mahtava vihannes kuin oli pari vuosikymmentä sitten. Taidan perata näistä suurimman osan pois, sillä en tee niillä mitään, no, ovathan ne kauniita.
$€
Kommentit